Suomen World Vision2015 - 2017 Loppuraportti

Ohjelma lasten hyvinvoinnin- ja oikeuksien toteutumiseksi

2.

TIIVISTELMÄ

Suomen World Visionin (SWV) kumppanuus ohjelma Yhteinen tehtävämme 2015–2017 lasten hyvinvoin-nin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut toimin-taamme ohjaava suunni telma tällä kolmivuotisella raportointikaudella. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöpe-rustaista.

Toteutimme ohjelmakaudella kehitysyhteistyötä Inti assa, Sri Lankassa, Kambodzassa, Perussa, Kolum-biassa, Irakissa, Ugandassa, Ruandassa ja Keniassa. Työmme pääasiallisina muotoina ovat pitkäkestoiset aluekehitysohjelmat (Area Develop ment Program-mes), joita oli käyn nissä yhteensä 21. Lyhyempiä erityishankkeita on ollut käynnissä neljä: nuorisotyöl-lisyyshankkeet Irakissa, Keniassa ja Ruandassa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista vastustava hanke Keniassa.

Valtion tuen leikkausten seurauksena jouduim-me tekemään päätöksen viiden pitkäkestoisen aluekehitys ohjelman ennenaikaisesta lopettamisesta vuonna 2016. Ohjelman viimeisen toteutumisvuo-den aikana Perun ja Kolumbian aluekehitysohjelmat siirrettiin myös kokonaisuutena pois ulkoministeriön rahoituksesta yksityisen rahoituksen piiriin. Tämä tuki strategiaamme siirtyä seuraavan ohjelmakauden aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehitty-neisiin maihin. Toimintavuoden 2017 aikana aloitim-me myös vuoden kestävät nuorisotyöllisyyspilotit Irakissa ja Ruandassa ja Aasiaan maaportfolioon tuli uusi vähiten kehittyneiden maiden joukkoon kuuluva ohjelmamaa; Kambodza.

Ohjelmakaudella 2015–2017 erityisen huomion ja kehittämisen kohteina ja painopisteinä ovat olleet lasten oikeudet ja lastensuojelu, sukupuolten ta-sa-arvo, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuoriso työllisyys sekä ilmasto ja ympäristö. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että eri tavoin vammaiset lapset ja aikuiset huomioidaan ohjelmissamme. Oh-jelmakaudella on myös hyödynnetty erityi sesti kahta toimintamallia – Citizen Voice and Action -kansalais-vaikuttamista sekä Weconomya ja muuta innovaa-tiotoimintaa – joita kehitetään ja hyödynne tään em. temaattisten alueiden vahvistamiseksi.

SWV:n kehitysyhteistyöohjelmasta hyötyi vuonna 2015-2017 noin 440 000 hyödynsaajaa. Ohjelma-työhön käytettiin yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Näistä 11,7 miljoonaa euroa oli ulkoasiainministe-riön kehitysyhteistyötukea ja 5,7 miljoonaa euroa Suomen World Visionin omarahoitusosuutta. Han-ketoimintaan käytettiin 13,6 miljoonaa euroa. Suurin osa kehitysyhteistyöhön menevistä varoista käytettiin terveyteen ja ravitsemukseen, veteen ja sanitaatioon, elinkeinojen kehittämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutuksen edistämiseen.

Työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on seurattu koko ohjelman tasolla käyttämällä seitsemää pääindi-kaattoria, jotka on valittu kansainvälisen World Visio-nin mittarivalikoimasta. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin 14 ohjelmakauden 2015–17 aikana, ja evaluaatioiden päätulokset esi-tetään koottuna tässä raportissa. Tämän lisäksi koko ohjelman vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on evalu-oitu koko ohjelman kattavalla evaluaatiolla vuonna 2017.

Suomen World Visionin tulokset 2015-2017

Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus 9 prosenttiyksikköä laskuaTäyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus 9 prosenttiyksikköä nousuaTurvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö) 11 prosenttiyksikköä nousuaFunktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus 11 prosenttiyksikköä nousuaPeruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden 12 - 18-vuotiaiden lasten osuus 11 prosenttiyksikköä laskuaOmavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotitalouksien osuus 7 prosenttiyksikköä laskuaAsianmukaisista lastensuojelun raportointimenetelmistä tietävien nuorten osuus 6 prosenttiyksikköä laskua

3.

Järjestömme talouden kehittämistä on jatkettu sys-temaattisesti vahvistamalla taloushallinnon työkaluja, johtamista ja riskienhallintaa. Vuosi vuodet 2015-2017 pitivät sisällään suuria henkilöstöön kohdistu-neita muutoksia. Julkiseen kehitysapuun kohdistu-neiden määrärahaleikkausten seurauksena Suomen World Vision joutui vähentämään henkilös töään noin puoleen edellisvuodesta vuonna 2016. Toimi-kauden aikana järjestössämme aloittivat myös uusi toiminnajohtaja sekä uusi talous-ja hallintojohtaja.

Järjestömme ohjelmaviestinnässä panostettiin tulos-ten ja aikaansaatujen muutosten viestimiseen. Tär-keimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat medialle suunnatut kenttämatkat, yhteistyö kummien ja lähet-tiläiden kanssa, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, sähköiset uutiskirjeet sekä World Vision -lehti. Kehitysviestinnän ja vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten oikeudet ja lastensuojeluky-symykset, vammaisten oikeudet sekä yritysyhteistyö-hön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

4.

SISÄLLYS

1. Johdanto 6

2. Maaportfolio 11

2.1. Aasia2.2. Afrikka2.3. Latinalainen Amerikka2.4. Lähi-itä3. Painopisteet 29

3.1. Lapsen oikeudet ja lastensuojelu3.2. Sukupuolten välinen tasa-arvo3.3. Nuorisotyöllisyys3.4. Vammaisinkluusio3.5. Ilmasto ja ympäristö4. Tulokset 42

4.1. Lapsen oikeus terveelliseen kasvuun ja kehitykseen4.2. Lapsen oikeus koulutukseen4.3. Lapsen oikeus kokea rakkautta, osallisuutta ja turvallisuutta4.4. Lapsen oikeus huolenpitoon (perheiden toimeentulo)

5. Tukitoiminnot 57

Kuvaajat: World Vision, Sara Pihlaja, Pasi Liesimaa, Kaisu Jouppi, Martiina Woodson, Mirja Palmanto, Saara Nokelainen, Laura Oja, Nina Kaverinen, Maija Seppälä, Merja Tikkanen-Vilagi, Kirsi Tuura, Sami Kulju, Pauliina Koponen, John Schenk.

5.

LYHENTEET

ADP Area Development Programme CBO Community Based Organization CVA Citizen Voice and Action CV Curriculum VitaeECOPAD Equipo Comunitario Para la Acción Humana y el DesarrolloEU Euroopan Unioni FARC Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia FGM Female Genital Mutilation FMNR Farmer Managed Natural Regeneration KEO-70 Ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö LDC Least Developed Countries LEAP Learning through Evaluation with Accountability and PlanningOCHA OfficefortheCoordinationofHumanitarianAffairsSFCO Solar Fire Concentration Oy SKYE Skills and Knowledge for Youth Economic Empowerment SWV Suomen World Vision UM UlkoministeriöWHO World Health Organization WV World Vision YK Yhdistyneet kansakunnat

6.

1. JOHDANTO

Suomen World Visionin (SWV) kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme 2015–2017 lastenhyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut toimintaamme ohjaava suunnitelma. Ohjelman kehi-tysteorian perustana on:

• Lapsilähtöisyys• Oikeusperustaisuus – lasten oikeudet• Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet• Voimaantuminen – empowerment• Parhaat käytänteet ja innovatiivisuus• Kristillinen identiteetti

Suomen World Visionin kehitystavoite (Goal) on las-ten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä. Kehitysyhteistyöohjelmamme välitön tavoite (Outcome) ja samalla panos koko verkos-ton työhön on 380 000 lapsen hyvinvoinnin pysyvä paraneminen kohdealueillamme.

Ohjelman totetuksen avulla saavutimme kehitys-tavoitteemme hyvin; esimerkiksi terveystyössä on saatu keskimäärin 10 prosenttiyksikön parannus lasten aliravitsemukseen, rokotuksiin ja turvallisiin synnytyksiin. Samoin lasten lukutaito on parantunut. Elinkeinoihin, koulunkäyntiin ja lastensuojeluun taas voidaan nähdä vaikuttaneen negatiivisesti varsinkin Itä-Afrikan kuivuus. Lisäksi monien vanhempien aluekehitysohjelmien loppuminen heikentää tulosten keskiarvoa.

Myös kokonaishyödynsaajien määrä toteutui sen ol-lessa yli 440 000. Tästä kokonaismäärästä lapsia suo-rina hyödynsaajina oli noin 43 prosenttia. Tulosten puitteissa voidaan nähdä, että aikuiset hyödynsaajina edesauttavat lasten hyvinvoinnin paranemista välilli-sesti esimerkiksi toimentulon lisääntymisen kautta.

Teemme työtä kahdella ruohonjuuritasolla: kehitys-yhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa ase-massa olevan lapsen hyvinvointi. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys, koulutus ja elinkeinomahdollisuuksien vahvistaminen ovat kehitysyhteistyömme ydinosaa-mista.

Kuluneena ohjelmakautena toteutimme kehitys-yhteistyötä Aasiassa; Kambodzassa, Intiassa ja Sri Lankassa, Afrikassa; Keniassa, Ugandassa ja Ruandas-sa, Latinalaisessa Amerikassa; Kolumbiassa ja Perussa sekä Lähi-Idässä; Irakissa. Ohjelman viimeisen toteu-tumisvuoden aikana Perun ja Kolumbian aluekehitys-ohjelmat siirrettiin kokonaisuutena pois ulkoministe-riön rahoituksesta yksityisen rahoituksen piiriin. Tämä tuki strategiaamme siirtyä seuraavan ohjelmakauden aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehitty-neisiin maihin. Toimintavuoden 2017 aikana aloitim-me myös vuoden kestävät nuorisotyöllisyyspilotit Irakissa ja Ruandassa ja Aasiaan maaportfolioon tuli uusi vähiten kehittyneiden maiden joukkoon kuuluva ohjelmamaa; Kambodza.

Kehitysyhteistyömme pääasiallisina muotoina ovat olleet aluekehitysohjelmat (Area Development Programme), joita ohjelmakauden aikana on ollut käynnissä yhteensä 21. Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleen-sä yhden piirikunnan (district) tai vastaavan hallin-nollisen aluekokonaisuuden ja näiden alueiden sisällä köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Ohjelmat kestävät tavallisesti 10–15 vuotta. Alue-kehitysohjelmien sijainti on valittu kumppanimaiden World Vision -toimistojen suositusten perusteel-la siten, että ne toimivat kyseisen maan kaikkein köyhimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Aluekehi-tysohjelmilla on oma paikallinen tiiminsä, jota vetää tiiminjohtaja. Huomionarvoista on se, että tiimien työntekijät asuvat ja elävät aluekehitysohjelmien toiminta-alueella ja seuraavat näin jatkuvasti oman asuinalueensa tilannetta, kehitystä ja avun perilleme-noa.

Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme mahdol-lisuuksien mukaan lyhyempiä, temaattisia erityis-hankkeita, joiden tärkein tavoite on uusien toiminta-muotojen kehittäminen myöhemmin skaalattaviksi. Ohjelmakauden aikana erityishankkeita on ollut käynnissä neljä (nuorisotyöllisyyshankkeet Irakissa, Keniassa ja Ruandassa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista vastustava hanke Keniassa). Aluekehitys-ohjelmien- ja erityishankkeiden yhteydessä on myös toteutettu yritysten kanssa tehtyä Weconomy-työtä.

Ohjelman tuotokset (Output) ovat seurausta alue-

7.

Ohjelman 2015-2017 valittu toimintatapa

Lapsen oikeus terveelliseen kasvuun ja kehitykseen (Outcome 1)

- Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus- Turvallisesti syntyneiden lasten osuus- Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuusLapsen oikeus koulutukseen (Outcome 2)

- Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus- Peruskoulun (6 vuotta) suorittaneiden 12–18-vuotiaiden lasten osuusLapsen oikeus kokea rakkautta, osallisuutta ja turvallisuutta (Outcome 3)

- Asianmukaisista lastensuojelun mekanismeista tietävien nuorten osuusLapsen oikeus huolenpitoon (perheiden toimeentulo) (Outcome 4)

- Niiden perheiden osuus, jotka pystyvät itsenäisesti vastaamaan lasten materiaalisiin perustarpeisiin

Näiden tavoitteiden toteutumista on seurattu seuraavin indikaattorein:

Lapsen oikeudet ja lasten suojelu (sis. päihdetyö)

PAINOPISTEALUEET TOIMINTAMALLITTOTEUTUNEET OLOSUHTEET

TOTEUTUNEET OIKEUDET

Citizen Voice and Action –malli

Turvallinen koti

Tasa-arvo ja roolimallit

Voimaantu-neet yhteisöt

Perheiden toimeentulo

Turvallinen ympäristö

Lasten hyvinvointi

(Child Well-Being Outcomes)

LAPSET:

- kasvavat terveinä

- kouluttautuvat elämää varten

- saavat kokea rak kautta

- saavat osallistua ja kokea huolen pitoa ja turvalli suutta

Weconomy ja muu innovaatiotoiminta

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Elinkeinomahdolli-suuksien kehittämi-nen (erit. nuoret)

Ilmasto ja ympäristö

kehitysohjelmien ja muiden hankkeiden aktiviteeteis-ta (Activities). Tuotosten toteutumista on seurattu indikaattoreilla, joista osa on koko World Vision -verkoston laatimia ja suosittelemia ja osa kunkin ohjelman ja ohjelma-alueen ominaislaatuun liittyviä. Kunkin temaattisen sektorin painoarvo eri ohjelmis-

sa ja ohjelmamaissa on riippunut ohjelmakauden aikana siitä, mitkä sektorit on valittu kunkin kumppa-nimaan tai aluekehitysohjelman toiminnan keskiöön. Näihin valintoihin Suomen World Vision on voinut vaikuttaa vain rajallisesti. Tärkeintä on ollut kuulla ja kunnioittaa yhteisön omaa näkemystä.

8.

World Visionin hankesuunnittelu, -toteutus ja -hal-linnointi perustuu hankesykliajatteluun. Tämä on osa World Vision -verkoston hankehallinnon koko-naisohjeistusta, hankehallintomallia, jota kutsutaan nimellä LEAP (Learning through Evaluation with Accountability and Planning). LEAP-hankehallinnon kokonaisohjeistusta toteutetaan kauttaaltaan World Visionin kansainvälisessä verkostossa.

Työmme tuloksellisuutta seurataan jatkuvasti. Suo-men World Visionin tukemien ohjelmien ja niihin sisältyvien hankkeiden tuloksellisuutta seurataan jokaiselle hankkeelle asetettujen toiminta-aluekoh-taisten tavoitteiden kautta. Näiden indikaattoreiden

numeerista etenemistä seurataan indikaattorien seurantataulukoiden avulla, joista aluekehitysohjelmat lähettävät tietoa puolivuotis- ja vuosiraporteissaan. Jokaisen ohjelman alussa alueella suoritetaan läh-tötasomittaus eli baseline, jonka pohjalta indikaat-toreiden tavoiteluvut määritellään. Joka viides vuosi ohjelmissa suoritetaan vuosittaista monitorointia laajamittaisempi evaluaatio. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin 14 ohjelmakauden 2015–17 aikana. (Liitteenä tiivistelmät ohjelmakau-den aikana toteutetuista evaluaatioista). Tämän lisäksi ohjelman vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on arvioitu koko ohjelman kattavalla evaluaatiolla vuon-na 2017. (Raportti liitteenä.)

SWV:n kehitysyhteistyöstä tehtiin keväällä 2017 ulkopuolinen evaluaatio (Kristiina Mik-kola Consulting). Evaluaation mukaan SWV:n kehitysyhteistyö kokonaisuudessaan ja sen kes-kiössä oleva työ haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi ja lasten oikeuksien toteuttamiseksi on relevanttia ja laadukasta. Työ arvioitiin hyvin suunnitelluksi ja kustannuste-hokkaaksi. Kaiken kaikkiaan SWV:n holistinen toimintatapa (kehitysyhteistyö, vaikuttamistyö, viestintä, varainhankinta ja kummitoiminta) ja holistinen lähestymistapa yhteisöjen kehittä-miseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen todettiin hyvin toimiviksi. SWV:n työ on myös kestävää, sillä ihmisiä tuetaan erilaisten yhdis-tysten kuten osuuskuntien ja säästöryhmien perustamisessa, jotka jatkavat alueidensa kehittämistä WV:n ohjelman päätyttyä. Kestä-vyyttä ja vaikuttavuutta edistävät myös WV:n toimintatavassa keskeisessä asemassa olevat kumppanuudet paikallisten viranomaisten ja

esimerkiksi koulujen ja klinikoiden kanssa. Lisäk-si kestävyyttä ja vaikuttavuutta edistää se, että ihmisiä ja yhteisöjä voimaannutetaan toimimaan viranomaisten kanssa ja myös vaatimaan näiltä oikeuksiaan esimerkiksi palveluihin. Tämä WV:n Citizen Voice And Action -malli on evaluaation mukaan erinomainen esimerkki oikeusperus-taisuudesta ja toimivasta yhteisötason vaikut-tamistyöstä. CVA-mallin kautta voidaan edistää viranomaisten tilivelvollisuutta ja parhaimmassa tapauksessa vaikuttaa kansallisen tason päätök-sentekoon. Evaluaation mukaan Suomen World Visionin työ on hyvin linjassa Suomen kehitys-politiikan painopisteiden kanssa, ml. tyttöjen ja naisten oikeudet. Läpileikkaavien teemojen osalta evaluaatio nostaa esille SWV:n tekemän hyvän vammaistyön. Evaluaation suosituksia käytettiin hyväksi SWV:n uuden ohjelman (2018–2021) suunnittelussa.

Ohjelmatyön evaluaatio Kirstiina Mikkola Consultingin toimesta

9.

Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle sekätekemällä yhteistyötä asukkaiden kanssa, sillä he ovat ensisijaisesti vastuussa oman elinympäristönsä kehityksestä. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät muu-toksen ja kehityksen tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista ja tarvittaessa muok-kaavat tavoitteitaan. Ohjelman alkuvaiheessa kes-keinen tavoitteemme on aina mobilisoida yhteisöjä muodostamaan paikallistason kehittämistyöryhmiä ja oma-apuryhmiä sekä vahvistaa ja tukea niitä saa-maan juridisesti virallinen asema ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Itsenäiset ruohon-juuritason kansalaisyhteiskunnan toimijat tukevat ohjelman kestävyyttä. Esimerkiksi ohjelmakaudella päättyneessä Meibekin aluekehitysohjelmassa Ke-

niassa rekisteröity vesikomitea toimii itsenäisesti ja on onnistuneesti hakenut paikallista rahoitusta (Constituency Development Fund).

Kansalaisvaikuttaminen on yksi kestävimmistä ja kustannustehokkaimmista tavoista edistää inhimillis-tä kehitystä. Kansalaisvaikuttamista tehdään kaikissa Suomen World Visionin kumppanimaissa. World Visionin tapa tehdä kansalaisvaikuttamista tunnetaan nimellä Citizen Voice and Action. Kansalaisvaikut-tamisella on saatu parannettua julkista opetusta, terveydenhuoltoa sekä lainvalvontaa. Citizen Voice and Action on edullinen toimintatapa, joka perustuu olemassa olevaan lainsäädäntöön ja julkisen sektorin rakenteisiin. Tulokset ovat kestäviä, koska ne eivät alun alkaenkaan perustu ulkoisiin resursseihin.

Monitoroinneissa ja evaluaatioissa tietoa indikaatto-reista hankitaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatii-visesti monipuolisesti eri lähteistä. Lisäksi Suomen World Visionin ohjelmatyöntekijät seuraavat indi-kaattoreista lähetettyjen tietojen paikkansapitävyyttä vähintään kerran vuodessa tehtävillä kenttävierai-luilla. Vierailuilla hankkeiden etenemistä arvioidaan hyödynsaajien ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen sekä hyödynsaajilta ja kumppaneilta kuultujen kokemusten avulla.

Vuosittain järjestämme Impact-seminaareja, joiden tarkoitus on vahvistaa aluekehitysohjelmien työnte-kijöiden osaamista sekä jakaa eri ohjelmissa saatuja oppeja. Vuoden 2015 aikana seminaarit järjestettiin maanosittain. Afrikan ohjelmien vaikuttavuustyöpaja järjestettiin Ugandassa ja Aasian ohjelmien työpaja Intiassa. Latinalaisessa Amerikassa ei työpajaa järjes-tetty vuonna 2015. Vuosina 2016 ja 2017 Impact-se-minaari järjestettiin Helsingissä. Viikon mittaisiin semi-

naareihin osallistui edustajia Intian, Perun, Kenian ja Ugandan aluekehitysohjelmista sekä Irakista, Kambo-dzasta ja Ruandasta, missä aloitimme kehitysyhteis-työn vuonna 2017. Seminaarissa käytiin läpi keskeisiä oppeja kuluvan ohjelmakauden temaattisista kehit-tämisalueista: gender ja tasa-arvo, yritysyhteistyö, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, inklusiivinen vesi- ja sanitaatiotyö sekä lastensuojelu humanitaarisissa kriisikonteksteissa, ilmasto ja ympäristö, hyvä hallinto ja kansalaisvaikuttaminen sekä koulutus ja terveys. Päivien pääsisällöstä vastasivat ohjelma-alueiden työntekijät. Lisäksi seminaariin osallistui ulkominis-teriön edustaja sekä muita vierailevia puhujia, jotka käsittelivät gender-teemaa, vammaisuutta, lastensuo-jelua ja yritysyhteistyötä. Seminaariin osallistuneita kannustettiin jakamaan saamiaan oppeja ja seminaa-riraporttia muiden Suomen World Visionin tukemien kehitysyhteistyöohjelmien sekä kansallisen toimiston edustajien kanssa.

Kumppanuudet ja kestävyys

10.

Ohjelmissa itsenäiset ruohonjuuritason kansalaisyh-teiskunnan toimijat tukevat myös ohjelman kes-tävyyttä. Sri Lankan ja Intian aluekehitysohjelmissa toimivat koulutoimikunnat (School management/development committee) valvovat oppilaiden, hei-dän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan voimin koulujen tilojen sekä opetuksen laatua. Kolumbian Nace la Esperanzassa lukuisat nuoret ovat mukana Rauhanrakentajissa, jotka haluavat tehdä Nacesta alueen,jonkakehittymistäeivätestäkonfliktitjakiistat, ja joissa kaikki kunnioittavat toisiaan. ECO-PAD-yhdistykseen kuuluvat kymmenet nuoret ovat olleet laatimassa asuinalueelleen kriisivalmiussuun-nitelmaa, istuttaneet puita ja edistäneet asukkaiden tietoisuuttaa ympäristöstä huolehtimisesta.

Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kansalaisjärjestö-jen kanssa. Ugandassa World Vision toimiiosana kansalaisjärjestöjen verkostoja, jotka vaikutta-vat aktiivisesti kansallisen tason budjetointiin terveys- ja koulutussektoreilla. Intiassa yhteistyötä tehdään

esimerkiksi lasten auttavaa puhelinta ylläpitävän Childline-järjestön kanssa.

Yritysten roolit yhteiskunnallisina toimijoina ja glo-baalien haasteiden ratkaisijoina ovat viime vuosina nousseet yhä enemmän esiin. World Visionin ruo-honjuuritason verkosto sekä paikallisten olosuhtei-den tuntemus toimivat alustana osallistavalle inno-vaatiotyölle, jonka kautta ihmisoikeusperustaisuus, yhteisöjen tarpeet ja toiminnan kestävyys voidaan huomioida.

Innovaatiotoiminta tukee World Vision -verkostoa tuomalla uusia asiantuntijoita eri sektoreilta mukaan yhteisöjen ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi yhdessä kohteessa kehitetyt ja toimiviksi todetut ratkaisut voidaan skaalata nopeasti, jolloin ne lisäävät hyvin-vointia myös muilla ohjelma-alueilla globaalia verkos-toamme hyödyntäen. Yksi keskeisistä tehtävistämme on vahvistaa ja tukea aluekehitysohjelmien myötä paikallistasolle perustettuja kehittämistyöryhmiä ja

World Vision -verkostolla on oma vaikuttami-sen työkalu, jota kutsutaan nimellä Citizen Voice and Action (CVA). CVA-työkalulla autetaan kansalaisia valvomaan oikeuksiaan ja perään-kuuluttamaan valtioilta laadukkaita peruspalve-luja. Citizen Voice and Action antaa yhteisöille konkreettisia työkaluja, joilla valvoa oikeuksiensa toteutumista. Ainoastaan paikalliset yhteisöt itse voivat ylläpitää oikeusperustaisuutta kestävästi.

CVA-työkalua käytetään erityisesti koulutus- ja terveyspalveluiden sekä lastensuojelumekanis-mien parantamiseen. Tällä hetkellä tätä lähes-tymistapaa käytetään yli 500 World Visionin projektissa 50 maassa.

Citizen Voice and Action lisää kansalaisyhteis-kunnan toimintatilaa antamalla kansalaisille keinoja valvoa oikeuksiaan dialogissa valtion palveluntarjoajien kanssa. Menetelmää on käy-tetty menestyksellisesti myös sellaisissa maissa,

kuten Intia, Uganda ja Kambodza, missä kansa-laisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan laajasti.

Citizen Voice and Action -lähestymistavassa asukkaat oppivat maansa lainsäädännöstä ja pääsevät selville siitä, mitkä palvelut laki heil-le takaa. Seuraavaksi yhteisöt työskentelevät yhteistyössä palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa ja tarkistavat esimerkiksi koulussa tai terveysasemalla, vastaako todellisuus sitä, mitä laissa säädetään. Asukkaat täyttävät itse sään-nöllisesti arviointitaulukkoa. Lopulta asukkaat ja viranomaiset tekevät yhdessä suunnitelman, miten muuttaa tilanne koulussa tai terveysase-malla kohti laissa edellytettyä tasoa. Toiminnan seurauksena palkataan usein lisää henkilö-kuntaa, valvotaan paremmin olemassa olevaa toimintaa kuten opettajien opetusaikoja tai rakennetaan lisätiloja.

Citizen Voice and Action

11.

2. MAAPORTFOLIO2.1. AASIA

Intia

Konteksti ja haasteet

Intian World Vision tähtää strategiassaan lasten terveyden turvaamiseen ja erityisesti aliravitsemuksen kitkemiseen, laadukkaan koulutuksen kehittämiseen, lastensuojelun ja lasten osallistumisoikeuden turvaamiseen, perheiden kestävien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen sekä hyvän hallinnon kehittämiseen.

Vuosina 2016–2017 Intiassa koettiin erityisen pahaa kuivuutta. Vuonna 2016 jopa neljänneksen väestöstä arvioitiin elävän kuivuudesta kärsineillä alueilla. Koska enemmistö kansasta saa edelleen elantonsa maanviljelystä, kuivuuden vaikutukset ovat merkittävät, ja muun muassa siirtolaisuus kaupunkeihin on lisääntynyt. Kuivuus vaikuttaa lapsiin paitsi veden, ravinnon ja hygienian puutteena myös monien vanhempien poissaolona. Lastensuojelun

kysymykset ovat siten entistäkin olennaisempia Intiassa. Tutkimusten mukaan jopa puolet intialaisista lapsista on kohdannut jonkinlaista seksuaalista hyväksikäyttöä tai ahdistelua. Erityisesti maaseudulla lasten hyväksikäyttö on yhä tabu ja siten sen kitkeminen vaatii paljon työtä.

Riippumattomista tiedotusvälineistä, vahvasta kan-salaisyhteiskunnasta ja riippumattomasta oikeuslai-toksesta huolimatta Intiassa on vakavia ihmisoikeus-ongelmia. Sukupuolten epätasa-arvo on suurta, ja kasteilla on yhä rooli yhteiskunnassa. Raportointi-jaksolla, joka ajoittuu Narendra Modin suuren vaa-livoiton jälkeiseen aikaan, myös hindunationalismi on suuressa nousussa Intiassa. Yhä enemmän valtaa kerääntyy yhdelle puolueelle ja oppositio heikkenee. Kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisesta on myös merkkejä. World Vision pitää tärkeänä ylläpitää paikal-listason dialogia ja kansalaisten mahdollisia vaikuttaa päätöksiin laadukkaiden terveys- ja koulutuspalvelui-den aikaansaamiseksi.

oma-apuryhmiä. Weconomy-ohjelman yhteistyö-kumppaneilla on tässä merkittävä rooli. Kumppani-tahot tuovat yhteisöihin uutta osaamista ja tukea ja innostavat paikallisryhmiä toimimaan oman toimeen-

tulonsa parantamiseksi. Kuluneen ohjelmakauden aikana SWV on tehnyt yhteistyötä kuuden yrityksen kanssa Weconomy-ohjelmatyön puitteissa.

12.

Tulokset

Suurista haasteista huolimatta Suomen World Visio-nin Intian ohjelmissa on kyetty vähentämään lasten aliravitsemusta, parantamaan hygieniaa ja sanitaatiota sekä varhaislapsuuden terveyspaleluiden toimivuutta alueella sekä kohentamaan kansalaisyhteiskunnan toimivuutta hankealueilla.

Lasten aliravitsemus ja vähäinen saniteettitilojen käyttö ovat ne kaksi teemaa, joissa Intiassa laahataan muun yleisen kehitystason jäljessä. Taso on naapuri-maihinkin verrattuna heikko. Nämä johtavat suhteel-lisen korkeaan lapsikuolleisuuteen 48/1000. World Vision Intia onkin päättänyt keskittyä useimmissa ohjelmissa lasten ja äitien terveydenhuollon paran-tamiseen sekä sanitaatiojärjestelmien kehittämiseen. Nämä ovat ensisijaisia myös Suomen World Visionin tukemissa Intian ohjelmissa. Sekä Madhya Pradeshin että Chattisgarhin osavaltioissa, joissa Suomen World Vision toimii, noin 40 prosenttia lapsista on alipainoi-sia. Neljässä ohjelmassa saatiin vuosina 2011–2016 vähennettyä alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemusta niin, että alipainoisten lasten määrä on laskenut 46 prosentista 33 prosenttiin. Kaksi ohjelmista loppui ra-hoitusvähennysten vuoksi vuonna 2016, ja kahdessa vuonna 2017 jatkuneessa ohjelmassa keskimääräinen aliravitsemus saatiin laskemaan jo alle 30 prosentin. Käytännössä aiemmin vain puolet lapsista oli normaa-lipainoisia, nyt kaksi kolmesta.

Tähän on päästy tekemällä yhteistyötä valtion terve-ystyöntekijöiden, ravitsemusklinikoiden ja varhaiskas-vatuskeskusten kanssa. Aliravittujen lasten tilannetta tarkkaillaan ja heidän vanhempiaan koulutetaan säännöllisesti.

Intian ohjelmissamme on tehty paljon hygieniakoulu-tuksia sekä rakennettu vessoja ja vesijärjestelmiä. WV:n tuen ansiosta Intian ohjelmissa on rakennettu 2015–2017 noin 1400 vessaa. Osan vessoista WV on kustantanut esimerkiksi leskille ja vammaisille henki-löille. Monessa paikassa on myös saatu yhteistyössä valtion ja muiden järjestöjen kanssa asukkaita itse motivoitua rakentamaan perheelleen vessa. Intian oh-jelmissamme on keskimäärin ohjelmakauden aikana saatu lisättyä alueiden vessakantaa ja siten parempaa sanitaatiota 50 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan lasten-

ripulin hoito vaatii edelleen vahvistusta. Nyt Intian ohjelmissa (alueesta riippuen) vain 20–50 prosenttia ripuloivista lapsista saa asianmukaista hoitoa. Samoin keuhkokuumeen ja hengitystien sairauksien hoito jää monilla alueilla liian vähälle huomiolle.

Intian ohjelmissa on viimeisten vuosien aikana pa-nostettu paljon kansalaisvaikuttamisen toimintojen vakiinnuttamiseen ohjelma-alueilla. World Visionin Citizen Voice and Action -mallissa yhteisöä autetaan saamaan paikallispäättäjät ja viranhaltijat yhteiseen dialogiin palvelujen parantamiseksi. Citizen Voice and Action -menetelmällä onkin saatu erinomaisia tu-loksia. Vajaakäytöllä olleita varhaiskasvatuskeskuksia on avattu, kun kansalaiset ovat vaatineet parempia tiloja tai henkilöstöä. Samoissa keskuksissa mitataan myös lasten ravitsemusta ja ohjataan aliravittuja lapsia kuntoutukseen. Menetelmällä on paljastettu väärin-käytöksiä ja heikkolaatuisia infrastruktuurihankkeita. Yhä useampi vammainen on saanut todistuksen in-validiteetistaan, jonka avulla hän on oikeutettu valtion matkustustukiin ja eläkkeisiin.

13.

SWV:n tukemat ohjelmat Intiassa 2015–2017

OHJELMA

Rajnandgaon, aluekehitysohjelma

Hoshangabad, aluekehitysohjelma

Indore, aluekehi-tysohjelma

Sagar, aluekehitys-ohjelma

Yavatmal, aluekehi-tysohjelma

ALKOI

2007

2007

2007

2010

2009

PÄÄTTYY

2020

2022

2016

2016

2015

AVUNSAAJAT

24 000M: 6500N: 6500P: 5500T: 5500

24 815M: 9041N: 7940P: 6552T: 3777

27 911M: 7995N: 7442P: 6552T: 5922

25 277M: 6438N: 7792P: 4666T: 6281

19 408M: 11050N: 6312P: 930T: 1116

PAINOPISTEET

Äitien ja lasten ter-veys ja ravitsemus, koulutus

Äitien ja lasten ter-veys ja ravitsemus, naisten oikeudet, koulutus

Toimeentulo, nuo-risotyöllisyys, terveys, koulutus

Maatalous, naisten oikeudet, koulutus, äitien ja lasten ter-veys ja ravitsemus

Maatalous, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus

Yhteensä: 121 411

14.

Kambodza

Konteksti ja haasteet

Kambodza kuuluu yhä Aasian ja koko maailman vähiten kehittyneisiin maihin, vaikka se kehittyykin nopeaa tahtia. Suomen World Visionin Santukin hanke on aloitettu vuoden 2017 alussa. Santukia tukivat aiemmin Australian ja Taiwanin tukitoimistot, mutta niiden oli rahoituspulassa vetäydyttävä alueel-ta. Suomen World Vision taas on nähnyt aiheelliseksi vetäytyä Sri Lankasta, joka alkaa kehitystasoltaan lähestyä keskituloisia maita. Uudeksi kohteeksi vali-koitui Santuk.

Kambodzan World Vision tähtää strategiassaan lasten terveyden turvaamiseen ja erityisesti aliravit-semuksen kitkemiseen, lasten luku- ja laskutaidon kehittämiseen, lastensuojelun, lasten osallistumisoi-keuden ja lapsille turvallisen elinympäristön turvaa-miseen, sekä nuorisotyöllisyyden kohentamiseen.

Kambodzassa käydään vuoden 2018 kesällä par-lamenttivaalit. Oppositio on ollut maassa ahtaalla ja vaalit aiheuttavat jonkin verran jännitteitä. Muita haasteita ovat siirtolaisuuden suuri määrä. Jopa neljännes väestöstä tekee siirtotöitä Thaimaassa tai maan sisällä. Siirtolaisuus vaikeuttaa lasten tilannetta. Yksinhuoltajien tai lasten johtamissa talouksissa kas-vavat lapset altistuvat muita helpommin hyväksikäy-tölle, kaltoinkohtelulle ja puutteille ravitsemuksessa ja koulutuksessa. Jopa 41 % Kambodzan lapsista on edelleen kroonisesti aliravittuja. Myös vesi- ja sani-

taatiopalveluissa on paljon puutteita: Suomen World Visionin toiminta-alueella alkutilanteessa 19 prosen-tilla perheistä oli tarpeeksi puhdasta vettä käytettä-vissään ympäri vuoden. 62 prosentilla perheistä ei ole vessaa, joten he ulostavat ulkosalla ja levittävät siten tauteja ympäristöön.

Tulokset Ensimmäisen toimintavuoden aikana Kambodzan ohjelmassa on panostettu erityisesti lastensuojelun sekä veden saannin ja sanitaation parantamiseen. Siirtolaisuuteen on puututtu varsinkin säästöryhmä-toiminnalla.

Santukissa on pystytty kohentamaan 20 koulun ja seitsemän terveyskeskuksen toimintaa, koska asuk-kaat on koulutettu valvomaan saamiaan palveluita. Näin terveyskeskusten aukiolo on lisääntynyt ja osa on nyt auki lain edellyttämät 24 tuntia vuorokaudes-sa. Asukkaat tietävät nyt, mikä on terveyskeskusmak-sun oikea hinta ja pääsevät helpommin hoitoon.

Ohjelman työn seurauksena tarkoituksenmukaisesti rintaruokittujen lasten määrä nousi 76 prosentista 97 prosenttiin ja ammattilaisen avustamien synnytys-ten määrä nousi 79 prosentista 93 prosenttiin. Lisäksi vuoden aikana saatiin vähennettyä merkit-tävästi ulkosalla ulostamista. Alueelle rakennettiin yli 600 vessaa, minkä seurauksena vessojen käyttö kasvoi 48 prosentista 64 prosenttiin. Lisäksi 300 asu-kasta hyötyi viimeisen vuoden aikana rakennetuista kaivoista ja vesilähteistä.

SWV:n tukemat ohjelmat Kambodzassa 2015–2017

OHJELMA

Santuk, aluekehi-tysohjelma

ALKOI

2017

PÄÄTTYY

2030

AVUNSAAJAT

23 593M: 7198N: 7615P: 4810T: 3970

PAINOPISTEET

Äitien ja lasten ter-veys ja ravitsemus, vesi- ja sanitaatio, lastensuojelu

15.

Sri Lanka

Konteksti ja haasteet

Sri Lankan World Vision tähtää strategiassaan lasten aliravitsemuksen kitkemiseen, lasten laadukkaan koulutuksen ja elämäntaitojen kehittämiseen, perheiden kestävien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen, sekä lastensuojelun ja lasten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen.

Ilmastonmuutoksesta johtuvat lämpötilavaihtelut sekä muutokset vuotuisissa sademäärissä ovat haaste Sri Lankan maataloudelle ja ruokaturvalle. Myös siirtotyöläisyys, lasten hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu sekä aikuisten alkoholismi ovat maassa merkittäviä ongelmia. Vuoden 2015 alussa Sri Lankassa valtaan astui uusi presidentti Maithripala Sirisena, jonka hallintokauden aikana kehitysyhteistyöjärjestöjen työn on koettu helpottuneen uuden avoimemman ja järjestöihin myönteisemmin suhtautuvan ilmapiirin ansiosta. Sisällissodan päättymisen jälkeen Sri Lankan talous- ja työllisyystilanne on parantunut huomattavasti. Järjestöjen tehtävänä on pitää esillä ja vähentää eriarvoisuutta sekä esimerkiksi lasten aliravitsemusta. Monilta osin Sri Lanka on kuitenkin jo keskituloisten maiden kehitystasolla. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on Sri Lankassa 9, mikä vastaa lähes Bulgarian tasoa ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä Sri Lankan on sijalla 73 eli samalla tasolla Turkin ja Albanian kaltaisten maiden kanssa. Maan yleisen kehitystason nousun takia myös Suomen World Vision pitää perusteltuna vetäytyä Sri Lankasta. Kalpitiyan ohjelmassa tehdään vuonna 2018 loppuevaluaatio ja ohjelma tuodaan päätökseensä.

TuloksetKalpitiyan ohjelmassa Sri Lankassa lasten ravitsemus-kysymyksiä lähestytään mahdollisimman monipuoli-sesti. Perheitä on autettu perustamaan kasvimaita ja

monipuolistamaan elinkeinojaan, jotta lapset saavat mahdollisimman monipuolista ravintoa. Äidit ja esikoulunopettajat ovat osallistuneet ravitsemuskou-lutuksiin ja aliravittuja lapsia on otettu erityisseuran-taan ja kuntoutukseen. Ohjelman aikana on saatu laskettua alipainoisten lasten määrää 35 prosentista 22 prosenttiin. Ohjelman alkaessa siis useampi kuin joka kolmas lapsista oli alipainoinen. Nyt enää joka viides. Koska myös hyvällä sanitaatiolla ja hygienialla on tärkeä merkitys lasten ravitsemuksessa, yhteis-työssä paikallisten partnereiden kanssa Kalpitiyas-sa on rakennettu vessoja kotitalouksille. Vuosina 2015–2017 ohjelman tuella rakennettiin 255 vessaa. Koko ohjelman aikana vessoja on tähän mennessä rakennettu 750. Ehetuwewassa puolestaan noin 100 uutta perhettä saa puhdasta vettä sinne rakennetus-ta vedenpuhdistuslaitoksesta.

Ohjelmassa on myös kohennettu perheiden toi-meentulomahdollisuuksia. Kalpitiyan alueella on yleistä, että lapsiperheiden vanhemmista toinen on lähtenyt siirtotyöläiseksi Persianlahden maihin. Tällöin kotiin jääneen vanhemman vastuu lapsista on suurempi ja läsnäolo yhä tärkeämpää. Harmillisen monissa perheissä kotiin jäänyt vanhempi joutuu kuitenkin tienaamaan perheelle tuloja peltotöissä muiden pelloilla ja lapset joutuvat pärjäämään yksin. Tähän on saatu ohjelman kautta helpotusta erilaisilla elinkeinotoiminnoilla. Alueelle on muodostettu sääs-töryhmiä, joissa toimii nyt 132 perhettä. Ryhmistä perheet voivat ottaa lainaa silloin, kun joku perhees-tä sairastuu tai lasten koulumaksut ylittävät hetkelli-sesti perheen maksukyvyn. Aiemmin monet perheis-tä joutuivat velkakierteeseen otettuaan ulkopuolisia korkeakorkoisia lainoja. Vuosittain noin 700 perhettä on saanut tukea kasvimaan ylläpitoon. Alueen viljeli-jöitä on saatu rekisteröityä uusiin ammatteihin kuten guavan vientiin sekä orkideankasvattajiksi. Lapsiper-heiden tulot Kalpitiyassa ovat nousseet merkittävästi. Ohjelman alkaessa kansallisen köyhyysrajan alapuo-lella oli 48 % kotitalouksista, nyt enää 5 %.

16.

SWV:n tukemat ohjelmat Sri Lankassa 2015–2017

Yhteensä: 59 619

OHJELMA

Kalpitiya, aluekehi-tysohjelma

Ehetuwewa, alue-kehitysohjelma

ALKOI

2007

2008

PÄÄTTYY

2018

2016

AVUNSAAJAT

44 057M: 16768N: 16851P: 5247T: 5191

15 562M: 5274N: 5240P: 2531T: 2517

PAINOPISTEET

Äitien ja lasten ter-veys ja ravitsemus, vesi- ja sanitaatio, koulutus, elinkeinot

Lasten ravitsemuk-sen, terveyden ja kehityksen tukemi-nen, yhteisön toi-meentulo

17.

2.2 AFRIKKA

Kenia

Konteksti ja haasteet

Kenian talouskasvu on viime vuosina ollut suhteel-lisen hyvää ja maa kuuluu jo alemman keskitulon kategoriaan, mutta noin 40 % maan väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Kenian tilantee-seen ohjelmakaudella vaikuttivat etenkin poikkeuk-sellinen kuivuus vuosina 2016-2017, sekä vuoden 2017 vaalit ja niihin liittyneet epävarmuus ja levotto-muudet.

Koko Itä-Afrikkaa vaivannut kuivuus koetteli SWV:n ohjelma-alueita. Yhteisöjen vesilähteet kuivuivat, ja esimerkiksi jotkin patoaltaat olivat täysin kuivia en-simmäistä kertaa lähes 40 vuoteen. Kuivuus vaikutti voimakkaasti yhteisöjen elämään. Naisten ja lasten ajasta aikaisempaa suurempi osa kului veden hakuun, joten lapset jäivät välillä pois koulusta. Karjaa kuoli ja vesiperäiset sairaudet sekä aliravitsemus lisääntyivät. Vuoden 2017 elokuussa Keniassa järjestetyt vaalit, joissa valittiin sekä paikallishallinnon ja parlamentin edustajat että maan presidentti. Vaalit aiheuttivat pitkän tauon monien uudistusten etenemisessä, ja presidentinvaalien tulosten ja läpinäkyvyyden ky-seenalaistaminen johti uusiin vaaleihin lokakuussa 2017. Oppositiojohtaja Raila Odinga ei asettunut enää ehdolle uusissa vaaleissa, ja presidentti Uhuru Kenyatta valittiin toiselle kaudelle. Levottomuudet tai niiden uhka varjostivat elämää etenkin Nairo-bin slummeissa, kuten Kariobangissa, jossa SWV:lla oli vuonna 2017 käynnissä nuorisotyöllisyyshanke. Hanke pureutui yhteen Kenian polttavimmista haas-teista eli nuorten suureen osuuteen väestöstä: jo 60 prosenttia kenialaisista on alle 24-vuotiaita.

Kenian World Visionin strategian vuosille 2016-2020 painopisteitä ovat: 1) Perheiden parantunut

toimeentulo,resilienssijakykytoimiakatastrofitilan-teissa. 2) Lasten lisääntynyt suojelu ja pääsy laa-dukkaaseen koulutukseen, sekä 3) Lasten ja heidän perheidensä kohentunut terveys ja ravitsemus.

TuloksetSWV työ Keniassa vastaa hyvin Kenian World Visionin strategiaa, jolla pyritään vastaamaan maan keskeisiin kehityshaasteisiin. Ohjelmakaudella SWV:n tuella parannettu vesi-infrastruktuuri sekä Kenian World Visionin hätäaputoimet pahiten kärsi-neillä alueilla takasivat sen, että SWV:n ohjelma-alu-eilla vältyttiin kuivuuden pahimmalta seurauksilta. Kaikissa pitkäkestoisissa aluekehitysohjelmissa on keskitytty veteen ja elinkeinomahdollisuuksien paran-tamiseen. Ohjelmissa maanviljelijöitä on esimerkiksi opastettu kuivuutta kestävien lajikkeiden käyttöön sekä poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumiseen. Kuivuuden takia joissakin ohjelman tuloksissa tapah-tui kuitenkin notkahdus ohjelmakauden lopulla.

Äiti-lapsiterveys on ollut SWV:n työn keskiössä, samoin kuin perheiden toimeentulon vahvistami-nen. Parantunut terveys- ja tulotilanne heijastuu esimerkiksi lasten aliravitsemukseen, joka on paran-tunut kaikissa Kenian ohjelmissa. Kun vuonna 2015 Kenian ohjelmien alle 5- vuotiaista lapsista oli 26 % aliravittuja, niin vuonna 2017 aliravittuja oli enää 15 %. Vuonna 2017 päättyneessä Meibekin alue-kehityshankkeessa (ks. liitteen oleva loppuevaluaa-tion tiivistelmä) saatiin parannettua laajasti vesi- ja sanitaatiotilannetta, sekä myöskin äitiysterveyttä. Esimerkiksi noin 84 % synnyksistä Meibekin alueella tapahtuu terveyskeskuksissa, kun koko maakunnan osuus on 42 %. Alle 5-vuotiaiden lasten rokotusaste Meibekissä on 98 %, kun maakunnan alueella luku on noin 86 %.

18.

SWV:n tukemat ohjelmat Keniassa 2015 - 2017

OHJELMA

Meibeki, aluekehi-tysohjelma

Mogotio, aluekehi-tysohjelma

Ngoswet, alueke-hitysohjelma

Sook, erityishan-ke *muuttunut erityishankkeeksi aluekehitysohjel-masta 2016.

Tinderet, aluekehi-tysohjelma vesi

Kariobangi, erityis-hanke

ALKOI

2004

2007

2015

2008

2007

2015

PÄÄTTYY

2017

2022

2030

2021

2016

2017

AVUNSAAJAT

36046M: 12896N: 12104P: 5496T: 5550

16840 M: 5590 N: 5250P: 3000T: 3000

38204M: 7071N: 9729P: 10 549 T: 10 855

33746M: 5370N: 5891P: 11228T: 11257

20924M: 4269N: 4101P: 6151T: 6403

300M: 135N: 156

PAINOPISTEET

Paikallisten voimava-rojen vahvistaminen, lasten oikeudet

Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen

Paikallisten voima-varojen vahvista-minen, ruokaturva, vesi, lastensuojelu ja osallistuminen

Erityishanke sukue-linten silpomisen vähentäminen

Lasten oikeudet ja lastensuojelu

Nuorisotyöllisyys

Yhteensä: 146 185

19.

Aluekehitysohjelma Meibekissä päättyi vuoden 2017 lopussa. Kolmentoista vuoden aikana alueella tapahtui monenlaisia muutoksia parem-paan, jotka liittyvät tavalla tai toisella veteen. Meibekiin on rakennettu yli 200 kilometrin mittainen vesiputkisto, ja hyödynsaajia on yli 35 000.

Vielä kymmenen vuotta sitten perheet elivät kädestä suuhun ja keskittyivät lähinnä henkiin-jäämiseen. Vesi on avannut lukuisia mahdolli-suuksia ansaita elantoa ja perheiden toimeentu-lo on parantunut. Maanviljely on lähellä olevan kasteluveden ansiosta tuottavampaa. Alueen ihmiset ovat myös voineet hankkia suuria, tuot-tavampia lehmiä, nyt kun niille riittää tarpeeksi juotavaa. Näin ihmisten ravitsemus on moni-puolistunut ja terveys on kohentunut.

Meibekin muutos tulee moninkertaistumaan seuraavan, vielä syntymättömän, sukupolven kohdalla. WV:n ohjelman alkaessa vuonna 2004 useat teini-ikäiset olivat jo äitejä ja isiä. Monet teiniäidit joutuivat jättämään koulunsa kesken ja lastenhoito ja vedenkanto täyttivät heidän päivänsä. Pojat olivat raskaassa fyysisessä työssä pelloilla tai paimenessa. Nykyään nuorimmat synnyttäjät ovat 17–18-vuotiaita, ja heidän lapsensa saavat syntyä klinikalla; 84 % alueen synnytyksistä tapahtuu terveysasemalla.

Kun World Vision aloitti työnsä Meibekissä, pe-ruskoulun aloitti 53 % lapsista, ja vain kolman-nes lapsista kävi koulua säännöllisesti. Kouluja oli vähän, koulurakennukset olivat huonossa kunnossa eivätkä opettajat halunneet jäädä pitkäksi aikaa seudulle, jossa ei ollut edes vettä. Koululaisten koetulokset olivat maakunnan huonoimmat. Monet lapsista, erityisesti tytöt, jättivät koulun kesken, sillä vanhemmat tarvitsi-vat lapsiaan vedenhaussa.

Nyt kun puhdas vesi on saatu lähelle, lapset voivat koulupäivän jälkeen keskittyä läksyjen te-koon. Peruskorjattujen luokkahuoneiden myötä kouluihin on saatu päteviä opettajia. Lasten oppimistulokset ovat nousseet häkellyttävästi. Koululaiset valmistuvat nyt maakunnan toiseksi parhaimmilla arvosanoilla. Alueella on useita lukioita asuntoloineen, ja lahjakkaat oppilaat saavat stipendejä, jotka auttavat opiskelusta aiheutuvissa kustannuksissa. Yliopiston etäope-tuspisteessä voi opiskella esikoulun tai perus-koulun opettajaksi. Ammattikouluissa myös vähävaraisemmat perheet voivat kouluttaa lapsensa.

Vuosikymmenen aikana meibekiläiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja ajamaan koko yhteisölle tärkeitä asioita. Viranomaisetkin ovat huomanneet, että asukkaat osaavat vaatia palvelujaan ja ratkaista ongelmiaan. Siksi seudul-le on avattu uusia kunnallisia palveluita kuten kouluja ja ensikoti. Myös naiset ovat nykyään päättämässä yhteisistä asioista. Meibekiläisillä on voimakas tahto viedä asioita eteenpäin omin voimin ja paikallishallinto on sitoutunut rahoit-tamaan putkiston jatkamista yhä syrjäisempiin kyliin.

Meibeki - kaiken takana on vesi

20.

Ruanda

Suomen World Vision aloitti Bulizan nuoriso-työllisyysohjelman Ruandassa vuonna 2017. Ruandan World Vision on uusi kumppani Suomen World Visionille. Ruanda on yksi maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Suomen World Vision on sitoutunut työskentelemään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi, ja aloitimme työn Ruandassa ollaksemme linjassa tämän sitoumuksen kanssa ja kasvattaaksemme vähiten kehittyneiden maiden osuutta maaportfoliossamme.

Konteksti ja haasteetRuandan valtio on useiden vuosien ajan tehnyt mer-kittäviä panostuksia maan kehittämiseksi ja erityisesti infrastruktuurin ja lainsäädännön parantamiseksi. Lainsäädäntö ei kuitenkaan toteudu kaikilta osin vielä käytännössä ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimitila on osin rajoitettua.

Ruandan väestöstä 60 prosenttia on alle 24-vuoti-aita. Heille työpaikkojen löytäminen maatalouden ulkopuolelta on kasvava haaste. Maatalous on edelleen Ruandan suurin työllistäjä, mutta vanhanai-kaisten menetelmien ja happaman maaperän takia maatalouden tuottavuus on alhainen. Muun talouden kehittymistä haittaavat edelleen puutteellinen tie- ja sähköverkosto. Vaikka suuri osa ruandalaisista aloit-taa koulunkäynnin, on koulupudokkuus iso ongelma. Keskimäärin koulua käydään 3,8 vuotta, ja vain 33 % oppilaista jatkaa yläkouluun. Vuonna 2015 vain 60 prosenttia lapsista valmistui peruskoulusta. Yksi suuri

syy koulupudokkuuteen on köyhyys. Arviolta 29 prosenttia 5–14-vuotiaista lapsista on lapsityöläisiä. Koulupudokkuudesta johtuen nuorilla on huonot mahdollisuudet kannattavan työn löytämiseen.

Ruandan World Visionin tavoitteena on parantaa 4 000 000 lapsen, heidän perheidensä ja yhteisöjen hyvinvointia vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoit-teeseen pyritään kehittämällä valikoiduissa yhteisöis-sä joustavaa elinkeinotoimintaa, parantamalla äitiys-ja pikkulapsiterveyttä, ravitsemusta ja sanitaatiota, ke-hittämällä koulutusta ja nuorten elämänhallintaa sekä parantamalla lasten henkistä hyvinvointia ja suojelua.

TuloksetVuonna 2017 Ruandassa ohjelmassamme on perus-tettu tai tuettu yhteensä 30:n säästöryhmän toi-mintaa. Näihin ryhmiin kuuluu 695 nuorta ja monet jäsenistä ovat ottaneet ryhmistä lainaa omaan elinkeinotoimintaansa. Suomen World Visionin tuen ansiosta 106 nuorta on saanut ammattikoulutuksen ja 222 nuorta on perustanut yrityksiä osuuskuntape-riaatteella.

Projektissa koulutettiin myös vammaisia nuoria muun muassa saippuan ja mehun valmistuksesta. Lisäksi koulutettiin vammaisia ja muita nuoria ompe-lijan ammattiin. Vuoden 2017 aikana selvisi, että pai-kallishallitus suunnittelee vaateteollisuuden kehittä-mistä projektin toiminta-alueella, joten koulutetuille käsityöläisille on entistä enemmän kysyntää.

SWV:n tukemat ohjelmat Ruandassa 2015-2017

OHJELMA

Buliza, nuorisotyöl-lisyysohjelma

ALKOI

2017

PÄÄTTYY

2021

AVUNSAAJAT

240M: 89N: 151

PAINOPISTEET

Nuorten työllisyys, elämäntaidot

21.

Uganda

Konteksti ja haasteet

Ugandan suurin haaste on kasvava ja nuori väestö. Väkiluku kasvaa 3,2 prosentin vuosivauhtia, perhe-koot ovat suuria, ja puolet ugandalaisista on alle 15-vuotiaita. Maan kehityksen kannalta keskeinen haaste on lasten ja nuorten koulutus ja työmahdolli-suuksien luominen nuorille. Suurin osa maan asuk-kaista saa elantonsa maanviljelyksestä, mutta nuoret eivät näe maanviljelyä houkuttelevana ammattina. Toisaalta pienviljelijöillä on puutteellinen tietämys tehokkaista viljelymenetelmistä sekä poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumisesta, mikä haittaa elinkei-non kehittymistä ammattimaiseksi. Aliravitsemus on Ugandassa yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy.

Vuodet 2016–2017 olivat Ugandassa poikkeuk-sellisen kuivia. Kuivuus vaikutti lasten hyvinvointiin monella eri tasolla. Ruokaturva ja elinkeinojen kehittämistoimet ottivat takapakkia. Perheväkivalta lisääntyi tiukan taloustilanteen takia ja lasten koulun-käynti ja oppimistulokset kärsivät, sillä kouluissa ei pystytty tarjoamaan ruokaa, lapsia tarvittiin kotitöihin ja opettajat keskittyivät hankkimaan lisätuloja koulun ulkopuolelta. Myös varhaisten avioliittojen arvioi-daan lisääntyneen, kun köyhät perheet päätyivät naittamaan tyttönsä tulojen toivossa. Ugandassa jopa neljänneksellä 15–19-vuotiaista tytöistä on jo lapsia.

Ugandassa järjestettiin vuonna 2016 vaalit, joissa valittiin presidentti sekä edustajat parlamenttiin ja kunnanvaltuustoihin. 30 vuotta hallinnut presidentti Yoweri Museveni sai jatkokauden. Vaalit sujuivat melko rauhallisesti, mutta ne toivat esille kansalaisyh-teiskunnan kaventuneen tilan. Opposition toimintaa rajoitettiin, sosiaalisen median kanavia suljettiin ja vaalien läpinäkyvyydessä oli useita puutteita. Oh-jelmakauden lopulla myös klaanien väliset erimie-lisyydet hidastivat uudistusten etenemistä Tororon alueella. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen onkin yksi suurimmista tehtävistä Ugandan tulevaisuuden kannalta ja tähän pureudutaan SWV:n ohjelmissa.

Uudella ohjelmakaudella kuivuuden aiheuttamiin ja muihin aiemmin tunnistettuihin ongelmiin pa-neudutaan yhä hanakammin erityisesti elinkeinojen kehittämisen keinoin ja lastensuojelumekanismeja parantamalla. Busian kaupunkiohjelmassa on myös vahva terveyskomponentti, joka pureutuu erityisesti nuoren kaupunkiväestön haasteisiin. Nämä painopis-teet vastaavat hyvin myös Ugandan WV:n strategiaa vuosille 2016–2020. Sen painopisteitä ovat 1) Alle 5-vuotiaiden lasten, nuorten sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten terveys ja ravitsemus, 2) Pien-viljelijöiden ja nuorten toimeentulo sekä taloudelli-nen voimaantuminen, 3) 3–18-vuotiaiden lasten ja nuorten laadukas koulutus ja elämäntaidot, sekä 4) Tyttöjen ja poikien suojelu hyväksikäytöltä, heitteille-jätöltä ja muilta väkivallan muodoilta.

TuloksetHaasteista huolimatta ohjelmakaudella on saatu aikaan hyviä tuloksia maanviljelyn tehostamisessa, elinkeinojen monipuolistamisessa ja säästötoiminnan aloittamisessa. Viljelijät ovat järjestäytyneet ja saavat nyt parempaa katetta myymälleen sadolle. Kuivuut-ta kestäviä kasveja on otettu käyttöön ja pääsyä säätietoihin on edistetty. Perheiden toimeentulo on parantunut, naiset saavat lisätuloja pienyrityksistä ja yhä useammalla nuorella on ammattiin johtava koulutus tai oma yritys. Kansalaisvaikuttamisen an-siosta asukkaat, viranomaiset, vanhemmat ja monet muut toimijat työskentelevät yhdessä. Kansalaisvai-kuttamisella on saatu parannettua muun muassa terveysasemien toimintaa, minkä seurauksena lasten rokotuskanta nousee tasaisesti. Vuonna 2014 Ugan-dan ohjelmiemme alueella vasta hieman yli puolet lapsista oli kattavasti rokotettuja, mutta vuonna 2017 jo 80 prosenttia. Kansalaisvaikuttamista on käytetty myös lastensuojelurikkomusten tunnistamiseksi, nii-den estämiseksi ja hyväksikäyttötapausten oikeuden-mukaisen käsittelyn ja ratkaisemisen takaamiseksi.

22.

SWV:n tukemat ohjelmat Ugandassa 2015–2017

Yhteensä: 62 439

OHJELMA

Kirewa, aluekehi-tysohjelma

Nabuyoga, alueke-hitysohjelma

Busia, aluekehitys-ohjelma

ALKOI

2007

2004

2009

PÄÄTTYY

2023*

2023*

2025

AVUNSAAJAT

29 000M: 8500N: 8500P: 6000T: 6000

7 650M: 2500N: 2600P: 1250T: 1300

25 789M: 4933N: 5700P: 7343T: 7813

PAINOPISTEET

Lastensuojelu ja lasten osallistumi-nen, ruokaturva ja toimeentulo, terveys ja hiv/aids

Koulutus, terveys ja hiv/aids, toimeentulo

Kansalaisvaikuttami-nen, lastensuojelu ja osallistuminen, terveys, toimeentulo

* Ohjelmat yhdistettiin vuodesta 2017 alkaen yhdeksi Kirewa-Nabuyogan ohjelmaksi, jonka painopisteinä ovat elinkeinojen kehittäminen, lasten suojelu ja osallistuminen. Ohjelma jatkuu vuoteen 2023.

23.

Kolumbia

Konteksti ja haasteet

YliviisikymmentävuottakestäneenkonfliktinjälkeenKolumbiaan saatiin vihdoin rauha vuonna 2016, kun hallitus ja FARC allekirjoittivat rauhansopi-muksen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksimaailmanpisimmistäkonflikteista.Konfliktistahuolimatta Kolumbian taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut varsin vakaata ja maassa on vah-vat demokraattiset instituutiot. Vaikka Kolumbia on nykyään keskituloinen maa, taloudellinen vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti. Kolumbia on taloudellisesti yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Noin kolmasosa väestöstä elää köyhyydessä ja köyhyys on keskittynyt erityisesti maaseudulle.

Kolumbian haasteena on rauhanprosessin kestävyy-denvarmistaminen.Konfliktienseurauksenamaassaon 3–5 miljoonaa sisäistä pakolaisia, joiden elinolot olisi saatava vakaiksi. Kokaiinin tuottaminen, huume-rikollisuus ja korruptio ovat edelleen isoja ongelmia

maassa.Pitkittynytkonfliktionosaltaanaiheuttanutmyös sen, että maa on investoinut enemmän rahaa sotatoimiin kuin esimerkiksi opetukseen.

Kolumbian World Visionin strategian (2015–2018) päätavoitteena on edistää kaikkein haavoittuvimmas-sa asemassa ja erityisesti kaupungeissa elävien lasten ja nuorten hyvinvointia ja suojelua sekä voimaan-nuttaa ja mobilisoida lapsia ja nuoria solidaarisuuden edistämiseen ja vaikuttamistyöhön. Kolumbian World Visionin ohjelmatyö keskittyy lasten ja nuorten huo-lenpitoon ja kykyjen kehittämiseen sekä yhteisöjen turvallisuuteen ja rauhanrakentamiseen.

Kuluneen raportointikauden aikana Suomen World Vision tuki Kolumbiassa kahta ohjelmaa, jotka sijait-sevat kumpikin Soledadin kunnassa, 3,7 miljoonaan asukkaan Barranquillan suurkaupunkialueella. Ohjel-mista Vida en Abundancia lakkautettiin vuoden 2015 lopussa rahoitusleikkausten vuoksi ja sulautettiin osittain Nace la Esperanza -ohjelmaan. Lisäksi Nace la Esperanzan aluekehitysohjelmaa rahoitettiin tam-mikuusta 2017 lähtien pelkästään omarahoituksella

2.3. LATINALAINEN AMERIKKA

24.

eli ohjelman viimeisinä vuosina siihen ei ole enää käytetty valtionavustuksia. Kolumbian suotuisasta kehityksestä johtuen ohjelman lopettamisajankohtaa aikaistettiin alkuperäisestä (vuosi 2020) siten, että se päättyy jo syyskuussa 2018. Ohjelman loppueva-luaation tiivistelmä on raportin liitteenä. Kolumbian siirtyminen pois valtionavustusten piiristä on myös vaikuttanut siihen, että käsillä olevassa raportissa Ko-lumbiaa koskevat tiedot ovat vain ajalta 2015–2016.

TuloksetOikeusperustaisuus on ollut keskeisellä sijalla rapor-tointikaudella toteutetuissa Kolumbian ohjelmissa. Suomen World Visionin tuella on tuettu yhteisöjen järjestäytymistä ja erityisesti lasten ja nuorten osal-listumista paikalliseen päätöksentekoon. Lapsille ja nuorille on kerrottu heidän oikeuksistaan ja aiheesta on koulutettu myös lasten vanhempia ja yhteisön muita jäseniä. Esimerkiksi vuonna 2016 Nace la Esperanzan ohjelmassa 87 lasta ja nuorta sai koulu-tusta lasten ja nuorten oikeuksista ja apua tarjoavista tahoista. Samalla kehitettiin lasten ja nuorten vastuul-lista päätöksentekokykyä mahdollisten riskitekijöiden (teiniraskaudet, jengit, huumeet jne.) yhteydessä. Lisäksi vanhempia ja huoltajia koulutettiin näistä riskitekijöistä ja siitä, mitkä tekijät uhkaavat lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. 67 perhettä sai koulutusta lasten ja nuorten suojelusta ja siitä, kuinka heidän tulisi toimia, mikäli kohtaavat lastensuojelurik-

komuksia.

Nuorille on tarjottu elämäntaitoja ja opastusta sek-suaaliterveyteen. Työn ansiosta Nace la Esperanzan ohjelmassa teiniraskaudet ovat vähentyneet, sillä ohjelman loppuevaluaation mukaan vuonna 2011 ensimmäisen lapsensa alle 18-vuotiaana synnyttänei-den osuus oli 47 prosenttia ja vuonna 2018 vastaava luku oli 25 prosenttia. Vuonna 2016 Nace la Espe-ranzan ohjelmassa 252 lasta ja nuorta osallistui aktii-visesti vapaa-ajanryhmiin, joissa he saivat opastusta muun muassa elämäntaitoihin, rauhanrakentamiseen ja ympäristönsuojeluun sekä kierrätysmateriaaleista valmistettavien käsitöiden tekoon. Erityisen mer-kittävä asema oli lasten ja nuorten rauhanryhmällä Gestorez de Paz, jossa lapset ja nuoret oppivat so-lidaarisuutta toisiaan kohtaan sekä ottamaan yhteis-kunnallista vastuuta.

Ohjelmissa on myös tarjottu vanhemmille ja huolta-jille tietoa siitä, mikä merkitys hellyyteen perustuvalla kasvatuksella on lasten ja vanhempien välille suhteel-le ja lasten kokonaiskehitykselle. Vuonna 2016 Nace la Esperanzassa 74 perhettä osallistui vanhemmille suunnattuun hellyyskoulutukseen, jossa heille annet-tiin tietoa lastenkasvatuksesta ja vanhempien tuen merkityksestä. Lisäksi ohjelma-alueen asukkaat ovat saaneet koulutusta kansalaisvaikuttamisesta ja kan-sainvälisen World Visionin käytössä olevan CVA-vai-kuttamistyökalun käytöstä.

SWV:n tukemat ohjelmat Kolumbiassa 2015–2016

OHJELMA

Nace la Esperanza, aluekehitysohjelma

Vida en Abundan-cia, aluekehitysoh-jelma

ALKOI

2006

2010

PÄÄTTYY

2018

2015

AVUNSAAJAT

3 545M: 77N: 779P: 1299T: 1390

16 200M: 4850N: 4850P: 3250T: 3250

PAINOPISTEET

Lasten ja nuorten suojelu, terveys- ja ravitsemustilanne, yhteisöjen voimaan-nuttaminen, rauhan-rakennus

Kansalaisyhteiskunta, lasten perustar-peet

Yhteensä: 19 745

25.

Peru

Konteksti ja haasteet

Perussa taloudellinen ja poliittinen kehitys on ol-lut viime vuosina vakaata ja viime vuosikymmenen aikana talouskasvu on ollut nopeaa. Työllisyysasteen ja tulotason nousut ovat vähentäneet merkittävästi äärimmäistä köyhyyttä. Vielä vuonna 2005 äärimmäi-sessä köyhyydessä eli lähes 30 prosenttia väestöstä. Vuonna 2015 osuus oli enää yhdeksän prosenttia.

Talouskasvusta huolimatta poliittinen ja taloudellinen valta on jakaantunut varsin epätasaisesti, ja erityisesti maan syrjäisillä alueilla on yhä lukuisia köyhyystaskuja. Viime vuosina El Niño -ilmiön voimistuminen on entisestään lisännyt maaseudulla elävien haasteita. Perun hallitus on viime vuosina panostanut voimak-kaasti lasten lukutaidon kehittämiseen, sillä maan saa-mat Pisa-tulokset ovat olleet äärimmäisen heikkoja. Maan syrjäseuduille on kuitenkin vaikea saada päte-vää ja kaksikielistä (ketsua ja espanja) henkilökuntaa. Myös terveyspalvelujen saatavuus on usein heikkoa ja välimatkat pitkiä. Lisäksi lastensuojelukysymyksiin liittyy vielä monin paikoin haasteita.

Suomen World Visonin Perussa sijaitsevista ohjel-mista El Salvadorin ohjelma toimii pääkaupungis-sa Limassa. Renacerin ohjelma toimii Ayacuchon kaupunkia ympäröivällä maaseudulla ja Mosoq Ayllu puolestaan Cuscon alueella. Kaikki em. ohjelmat ovat olleet kummilapsiohjelmia ja kaikki evaluoitiin vuon-na 2016. Perun ohjelmia on rahoitettu tammikuusta 2017 lähtien pelkästään omarahoituksella eli niihin ei ole enää käytetty valtionavustuksia. Perun siirtymi-nen pois valtionavustusten piiristä on myös vaikut-tanut siihen, että käsillä olevassa raportissa Perua koskevat tiedot ovat vain ajalta 2015–2016.

TuloksetPerun World Visionin kansallisen strategian mukai-sesti ohjelmakauden aikana on keskitytty hyvin vah-vasti oppimisedellytysten kehittämiseen. Aiemmalla ohjelmakaudella World Visionin tuella perustetut varhaiskasvatuskeskukset siirtyivät raportointikauden aikana Perun valtion hallinnoimiksi, ja se on myös

palkannut keskuksiin vakituisia varhaiskasvatusopet-tajia. Koulutuksen osalta ohjelmien painopiste siirtyi varhaiskasvatuksesta ala- ja yläkoululaisiin. Keskeisenä tavoitteena on kohentaa 6–11-vuotiaiden lasten lukutottumuksia kannustamalla koululaitoksia innova-tiivisten oppimismenetelmien käyttöön ja lasten elä-mäntaitojen kehittämiseen. Vuonna 2016 Renacerin ohjelma-alueen 27 koulusta 26 koulussa käytettiin reissureppu-menetelmää lasten lukemistottumusten lisäämiseksi ja 27 opettajaa sai koulutusta uusista, in-novatiivisista opetusmenetelmistä. Lasten vanhempia on koulutettu sellaisista tavoista, joiden avulla he voi-vat itse edistää lastensa oppimista hellyyden osoitta-misen kautta. Samalla heille on annettu tietoa lasten koulutuksen merkityksestä. Tavoitteena on myös, että myös ohjelma-alueella asuvien lasten kodeissa olisi asialliset tilat lasten oppimista varten.

Perun World Visionin strategiassa terveyden osalta kohderyhmänä ovat olleet erityisesti alle 5-vuotiaat lapset, joiden terveydentilan kohentamisessa alira-vitsemuksen kitkeminen on ollut keskeistä. Esimer-kiksi Renacerin ohjelmassa toteutetun evaluaation mukaan alle 5-vuotiaiden lasten anemia on laskenut 69,4 prosentista (vuosi 2014) ohjelma-alueen kun-nissa 38,9 prosenttiin (Tambillo) ja 47,9 prosenttiin (Acocro) vuonna 2016. Suomen World Visionin ohjelmissa alle 5-vuotiaiden lasten terveyttä on kohennettu tarjoamalla vanhemmille koulutuksia terveellisen ravinnon valmistamisesta ja edistämäl-lä yhteisöjen hygieniakäytäntöjä. Myös perheiden asumismuotoja on muutettu aiempaa terveellisem-pään suuntaan. Esimerkiksi El Salvadorin ohjelmassa toteutetun vaikuttamistyön ansiosta kaiken kaikkiaan 8765 alle 5-vuotiasta lasta hyötyy parantuneesta kasvunseurannasta ja ravitsemuksesta. Kaikissa Perun ohjelmissa on painotettu vahvasti sitä, että yhteisö-jen johtajat ja muut alueelliset toimijat ottaisivat itse mahdollisimman suuren vastuun yhteisöjensä lasten terveydentilan ja turvallisuuden seuraamisesta.

26.

SWV:n tukemat ohjelmat Perussa 2015–2016

Yhteensä: 10 896

OHJELMA

Mosoq Ayllu, alue-kehitysohjelma

El Salvador, alueke-hitysohjelma

Renacer, aluekehi-tysohjelma

ALKOI

2005

2008

2009

PÄÄTTYY

2019

2022

2022

AVUNSAAJAT

2 894M: 575N: 723P: 811T: 785

5 772M: 289N: 439P: 2373T: 2671

2 230M: 280N: 750P: 580T: 620

PAINOPISTEET

Lasten suojelu, kou-lutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys

Lasten suojelu, kou-lutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys

Lasten suojelu, kou-lutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys

Suomen World Visionin tavoitteena on laajentaa oh-jelmatyötäänkonflikteistakärsiviintainiistätoipuviin.hauraisiin valtioihin sekä vahvistaa omaa osaamistaan niissä toimimisessa. SWV otti tärkeän ensiaskelen tähän suuntaan vuoden 2016 alkupuolella, jolloin se käynnisti ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) rahoituksella vuoden mittaisen vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatiopro-jektin Kirkukissa, Irakissa. Tämän kumppanuuden pohjalle käynnistettiin nuorisotyöllisyyteen liittyvä pilottiprojekti yhteistyössä Kurdistanin World Visio-nin kanssa vuonna 2017.

Irak

Konteksti ja haasteet Irakin Kurdistanin alueen World Visionin strategia vuosille 2016-2017 painottaa erityisesti kriisiavun toimittamista sekä resilienssin ja kriisistä toipumisen

tukemista lapsille, kaikista haavoittuvimmille ja heidän perheille. Irakin pakolaisten määrä on noin 240 000 ihmistä, joista 96% ovat Kurdistanin alueella. Lisäksi Irakissa on lähes 3,5 miljoonaa maan sisäistä pako-laista. Strategiaa toteutetaan seuraavien toimintojen kautta: 1) vesi- ja sanitaatio 2) lapset ja nuoret hätä-tilanteissa, 3) ruoka-, raha- ja perusturva, 4) terveys sekä 5) taloudellinen kehitys. Lisäksi läpileikkaavina teemoina ovat suojelu mukaanlukien lastensuojelu, tasa-arvojakonfliktisensitiivisyys.

Taloudellisen tilanteen, turvattomuuden ja pitkitty-neenkonfliktinvuoksisuurinosaIrakinnuoristaeinäe tulevaisuutta kotimaassa. Jo vuonna 2013 tehty tutkimus totesi, että 79–99 prosenttia nuorista halusi poistua maasta. Hallitus on suurin työnantaja Irakissa, ja vaikka suurin osa rahoista tulee öljystä, vain yksi prosentti ihmisistä työskentelee öljyalalla. Vain 17 prosenttia kokonaistyövoimasta on naisia.

2.4. LÄHI-ITÄ

27.

Lisäksi Irakissa on noin 2 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Kurdistanin alueella vain 30 prosenttia leirien ulkopuolella olevista lapsista pääsee kouluun. Vastaava luku pakolaisleirien sisällä on 45 prosent-tia. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi lapsi ja nuori on vaarassa jäädä ilman koulutusta, eikä heillä täten ole tulevaisuudessa tarvittavia taitoja löytää tarkoi-tuksenmukaista työtä. YK:n OCHA:n mukaan 5,2 miljoonaa ihmistä Irakissa tarvitsee apua. 75 prosen-tilla maansisäisistä pakolaisista ei ole riittäviä tuloja perustarpeiden turvaamiseen. Samaan aikaan Irakissa on suuri tarve ammattitaitoiselle työvoimalle, sillä maa pyrkii rakentamaan sodan runtelemat alueet. Li-säksi etenkin kotiseudultaan muuttamaan joutuneet nuoret ovat ilman mielekästä toimintaa.

Tulokset

Pakolaisleirillä asuvia nuoria koulutettiin yrittäjyydestä, johtamistaidoista, aktiivisesta kansalaisuudesta ja itsenäisyydestä yhteisöhankkeissa, jotka nuoret itse suunnittelivat. Projektissa käytetiin World Visionin SKYE-klubimallia. Nuoria kannustettiin perustamaan omat keittiöpuutarhat, joiden avulla he oppivat uusia ruuanlaittotaitoja. Keittiöpuutarhat tekivät leirien ympäristöstä viihtyisämpiä. Niiden huomattiin myös helpottavan nuorten sodasta johtuvien traumojen käsittelyä.

Perheet saivat taloudellista hyötyä kasvattamistaan vihanneksista. Taloudellinen hyöty oli vahvempi niiden osallistujien parissa, jotka osallistuivat kou-lutuksiin,saivatsertifikaatinjamyivättuotteitaanmarkkinoilla. Kuitenkin myös ne perheet, jotka eivät käyneet kursseja vaan oppivat taitonsa muilta yhteisön jäseniltä, raportoivat taloudellisesta hyödys-

tä. Tämä osoittaa, että taitoja jaettiin ja puutarhoja pidettiin laajemminkin leirialueella. Tulosten kestävyy-teen vaikuttaa perheiden innostus työn jatkamiseen. Sitä vaikuttaa olevan.

Kurssin päätyttyä 77 prosenttia opiskelijoista ilmoitti saavansa tuloja. Kuusi kuukautta myöhemmin luku oli noussut 97 prosenttiin. Tämä viittaa siihen, että vilje-lyä on jatkettu ja liiketoimintataitoja on vahvistettu ja niiden hyödyntämistä jatkettu. Viljelyn kustannukset ovat myös olleet erittäin alhaiset, koska osallistujia on koulutettu tekemään omia lannoitteita, käyttä-mään olemassa olevia vesilähteitä (mukaan lukien sadeveden varastointia) ja omia siemeniä edellisistä sadoista. Osallistujat ovat jakaneet oppejaan muil-le leirillä asuville, jotka myös raportoivat saavansa taloudellista hyötyä viljelyistä. Hankkeen loppuessa keittiöpuutarhat ovat yleisiä leirialueella ja yhteistä viljelymaata on jo noin 10 000 neliömetriä. Hallitus onkin lahjoittanut leirin vieressä sijaitsevaa kunnallis-ta maa-aluetta viljelykäyttöön. Tämä on tarkoitettu osuuskuntataloudelle, jossa leirillä asuvat voivat toteuttaa suurempaa ja säännöllisempää viljelyä laajemmille markkinoille. Koulutukseen osallistuneista 17 on saanut kansainvälisen akkreditoinnin viljelytai-doistaanja10sertifikaatinosaamisestaan.

Lisäksi keittiöpuutarhat ovat parantaneet hyvin kuivaa ilmanlaatua ja rauhoittaneet ilmapiiriä sosi-aalisesti monimutkaisessa pakolaisleiriympäristössä. Näitä tuloksia ei ole selkeästi mitattu, mutta niiden psykososiaaliset vaikutukset ansaitsevat tunnustuk-sen. Kenttävierailun aikana tuli selvästi esiin, miten kotipuutarhojen hoitaminen tuo rytmiä ja tarkoitusta elämään olosuhteissa, joissa toivottomuus on läsnä.

SWV:n tukemat ohjelmat Irakissa 2015 –2017

OHJELMA

Nuorisotyöllisyy-den edistämispro-jekti

ALKOI

2017

PÄÄTTYY

2017

AVUNSAAJAT

Pojat ja tytöt: 67

PAINOPISTEET

Koulutus, toimeentu-lo, ympäristö

28.

29.

3. PAINOPISTEET

3.1. LAPSEN OIKEUDET JA LASTENSUOJELU

Toiminta

Ohjelmamme vuosille 2015–2017 rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Se on pohjana myösjärjestömme strategialle, koko kansainvälisen World Vision -verkoston tavoitteille sekä ohjelmatyölle. Si-toutumalla lapsen oikeuksien sopimukseen maailman valtiot ovat ottaneet vastuun siitä, että kaikki lapset voivat yhtä lailla nauttia oikeuksistaan. Vastuunkanta-jia ovat kaikki aikuiset, perheet, yhteisöt sekä yksi-tyinen ja julkinen sektori. Näiden vastuunkantajien tunnistaminen ja tukeminen on oikeusperustaisen työmme keskiössä.

Lasten mahdollisuus osallistua merkityksellisesti yhteisöjensä kehittämiseen ja vaikuttaa omaan elä-määnsä on lasten oikeuksien toteutumisen keskiössä. Tällä hetkellä kaikissa ohjelmissamme toimii lapsille ja nuorille järjestettyjä kerhoja ja parlamentteja, jois-sa lapsille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja joissa he oppivat ilmaisemaan itseään ja tuomaan esiin omia mielipiteitään. Lapsille opetetaan rakentavia tapo-ja kertoa omia ajatuksiaan vanhemmilleen, esittää ratkaisuja käytännön ongelmiin sekä rakentaa rau-haa. Lapset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia, vaan aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia ikänsä edellyttämällä tavalla. Ryhmissä tytöt ja pojat oppivat toimimaan yhdessä ja tukemaan toisia. Näin lapsista kasvaa uusi tasa-arvoa ja yhteistyötä kunnioittava sukupolvi.

Lastensuojelu on tärkeä osa World Visionin toi-mintaa ja yksi World Visionin keskeisistä lasten hyvinvoinnin mittareista (Child Well-being Indica-tors). Suomen World Visionin ohjelmatyössä lap-sia suojellaan tukemalla lastensuojelurakenteita ja -toimintatapoja sekä kannustamalla yhteisön jäseniä, vanhempia ja lapsia tuomaan esiin lastensuojelurik-komuksia. Lastensuojelutyön merkityksen vahvistu-minen WV-verkostossa näkyy hyvinvointimittareiden lisäksi siinä, että lastensuojelu on integroitu kaikkien ohjelmamaidemme kansallisiin strategioihin. Useas-sa maassa se on yksi pääpainopisteistä. Tämä näkyy myös ohjelmasuunnitelmissa, joihin yhä useammin kuuluu myös lastensuojeluun liittyviä tavoitteita ja in-dikaattoreita tai jopa erillisiä lastensuojeluprojekteja

(Intia, Kambodza, Kenia, Uganda). Esimerkiksi Perus-sa Suomen World Visionin lastensuojeluaktiviteetit käsittelevät väkivallan perimmäisiä syitä ja keskittyvät kapasiteetin vahvistamiseen eri tasoilla – lapsista ja perheistä kouluihin ja lastensuojeluyksiköihin. Tämän avulla on rakennettu luottamusta yhteisön ja valtion viranomaisten välille ja vahvistettu viranomaisten valmiuksia. Nämä yhdessä lisäävät vastuullisuutta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, suojelussa ja täyttämisessä.

Tulokset

Yhteensä noin 14 000 lasta osallistui lastenkerhojen toimintaan vuosittain. Kerhoissa on käsitelty lasten arkeen vaikuttavia asioita, kuten sukupuolten väli-siä eroja, koulupudokkuutta, varhaisia avioliittoja ja elämäntaitoja. Koulujen oppilaskunnat ovat olennai-nen keino opastaa lapsia vaikuttamistyöhön. Perussa lapsia on koulutettu myös osallistuvan budjetoinnin käyttöön. Toisinaan lapset tuovat esille konkreettisia parannusehdotuksia kylän arkeen. Intian Sagarissa ak-tiiviset lastenkerholaiset ovat saaneet äänensä kuu-luville seudun liikenteeseen liittyvissä asioissa. Lasten tekemän lobbauksen seurauksena yhdessä kylässä muutettiin nopeusrajoituksia rakentamalla hidaste ja toisessa kylässä aloitettiin uuden tien rakentaminen. Joissakin kerhoissa lapset ovat tuoneet esille, jos joku koulutovereista ei ole ollut pitkään aikaan koulussa. Näin koulupudokkaita on saatu palautettua takaisin kouluun.

Lasten aktiivinen ja ikätasoinen osallistuminen auttaa siten myös ehkäisemään lasten hyväksikäyttöä ja vä-kivaltaa, erityisesti lapsityövoiman käyttöä, lapsiavio-liittoja, lasten kaltoinkohtelua ja seksuaalista hyväksi-käyttöä. Kun näihin lastensuojelukysymyksiin saadaan puututtua, on lapsilla merkittävästi paremmat mah-dollisuudet edetä elämässä ja osallistua täysipainoi-sesti esimerkiksi kouluopetukseen (Outcome 2).

Lastensuojeluun liittyvät tulokset on raportoitu out-come-tasolla kohdassa Lapsen oikeus kokea rakkaut-ta, osallisuutta ja turvallisuutta.

30.

- Ohjelmakauden aikana yhteensä noin 14 000 lasta osallistui lastenkerhojen toimintaan vuosittain ja oppi omista oikeuksistaan sekä itsensä suojelemisesta.

- CVA-vaikuttamistyön ansiosta Perun Renaceissa Tambillon kunnassa saatiin neuvoteltua sopimus uudenlaisesta lasten ja äitien suojeluun keskittyvästä keskuksesta, josta hyötyy yli 900 alle 5-vuotiasta lasta.

- Intian ohjelmissa toimi yhteensä 121 lastensuojeluyksikköä.

- Ugandan Busiassa World Vision tuki paikallishallintoa laatimaan ja hyväksymään lastensuojeluasetuksen.

Kaksi siepattua pikkulasta saa-tiin pelastettua Intiassa. Neli-lapsisen intialaisperheen lapset Arachana ja Shiva siepattiin vuodenvaihteessa, kun he olivat viemässä roskia läheisel-le kaatopaikalle. Vanhemmat huomasivat nopeasti lastensa katoamisen ja pyysivät apua lähialueen asukkailta. Pyyntö kantautui Intian Indoressa toimivan lastensuojeluyksikön tietoon. World Visionin kou-luttamat vapaaehtoiset olivat yhteydessä poliisiin ja vaativat sitä reagoimaan lasten katoa-miseen. Indoren ohjelmassa on panostettu lastensuojeluun ja se on tuottanut tulosta. World Visionin kouluttamissa lastensuojeluyksiköissä toimii 430 aktiivijäsentä. Shiva-poika löytyi vapaaehtoisten ja poliisin yhteistyöllä nopeasti, mutta Arachana-tyttö pysyi kateissa. Kuusi päivää kestäneiden sit-keiden etsintöjen jälkeen tyttö paikallistettiin 50 kilometrin päästä kodistaan. Lapset ovat nyt turvassa vanhempiensa luona. Poliisi paljasti pidätyksen yhteydessä lasten kidnappauk-

siin erikoistuneen rikollisliigan. Siepatut lapset oli tarkoitus myydä eteenpäin ”agenteille”, kertoi liigaan kuulunut nainen poliiseille.

World Vision on tehnyt työtä lastensuojeluyksiköiden toi-minnan vakiinnuttamiseksi. Yksiköt tekevät tiivistä yhteis-työtä poliisin ja lasten auttavan puhelimen Child Linen kanssa. Lastensuojeluyksiköt ovat aiemminkin saaneet ratkottua lastensuojelurikoksia. Hylätty vauva on päässyt viranomais-ten turvaan ja pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on saanut

oikeutta, kun tekijä vangittiin. Lastensuojeluyksiköt tekevät paljon ehkäisevää työtä, kuten puhuvat lapsiavioliittoja ja lap-sityötä vastaan. World Visionin koulutuksen ansiosta Indo-ren slummin ohjelma-alueen nuorista 90,5 prosenttia tietää, kenen puoleen kääntyä ja min-ne ilmoittaa, jos kohtaa lasten-suojelurikkeitä tai väkivaltaa. Jo se, että hädän hetkellä tietää, että voi hakea apua ja muis-taa nopeasti kenen puoleen kääntyä, on iso muutos. No-peus saattaa ratkaista lapsen kohtalon esimerkiksi kidnappa-ustilanteissa.

Intialaiset lastensuojeluaktiivit auttoivat estämään kidnappauksen

31.

3.2. SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVOToiminta

Kuluneen raportointikauden aikana sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen oli yksi Suomen World Visionin työn painopistealueista. Tasa-arvon edistämisen tavoitteena oli edistää lasten hyvinvointia lisäämällä niin tyttöjen kuin poikienkin yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja kouluttautua elämää varten sekä saada kokea rakkautta, huolenpitoa ja turvallisuutta. Tyttöjen ja naisten haavoittuvuuteen liittyviä toimintoja ovat olleet erityisesti varhaisten avioliittojen estämiseen tähtäävä työ sekä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastainen työ.

Tasa-arvon lisäämiseksi ohjelmissa on pyritty lisää-mään naisten osallistumista yhteisöjen päätöksen-tekoelimiin ja kannustamaan miesten osallistumista muun muassa lastensuojeluun. Käytännössä tasa-ar-vokysymyksiä edistettiin ohjelmatyössä painotta-malla erityisesti naisten ja tyttöjen osallistumista ja voimaannuttamista. Osa vanhemmista vastustaa yhä tyttölasten osallistumista yhteisöjen kehittämiseen vetoamalla esimerkiksi siihen, että tytön paikka on enemmän kotitöiden parissa kuin kodin ulkopuolisiin toimiin osallistumisessa. Monissa ohjelmissa tytöt myös lopettavat koulunkäynnin jo ennen yläkou-lun päättämistä muun muassa teiniraskauksien ja vanhempien tuen puuttumisen vuoksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet ovat oleellinen osa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia. Tyttöjen ja poikien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutuminen on edellytyksenä koulussa pysymiselle, opintojen loppuun saattamiselle (Outcome 2). Poi-kien koulunkäynti saattaa puolestaan vaarantua työ-elämän siirtymisen vuoksi. Molemmissa tapauksissa vanhempia ja muita yhteisöjen jäseniä on koulutettu lasten ja nuorten koulunkäynnin tärkeydestä.

Edistämme myös vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Naisiin ja lapsiin kohdistu-van perheväkivallan ehkäiseminen ja apua tarjoavista palveluista tiedottaminen on keskeinen osa ohjel-matyötämme. Erityisesti Perun, Kolumbian ja Kam-bodzan ohjelmissa yhteisöjen jäsenille on tarjottu tietoa myös väkivaltaan pohjautuvan kasvatuksen haitoista ja hellyyden merkityksestä lasten kasvatuk-

sessa. Perheiden sisäistä dynamiikkaa ja sukupuoli-rooleihin liittyviä käsityksiä on pyritty muuttamaan muun muassa kouluttamalla yhteisöjen jäseniä isien tärkeästä roolista lasten kasvatuksessa ja kehitykses-sä. Ugandan Busiassa tässä työssä käytettiin apuna ns. positiivisen vanhemmuuden mallia.

TuloksetKirewan ohjelmassa Ugandassa käytettiin CVA-vai-kuttamistyökalua yhteisön jäsenten kouluttamisessa siitä, kuinka gender- ja tasa-arvoasiat liittyvät kiinte-ästi myös omaisuusasioihin, omistajuuteen ja omai-suuden perimiseen kuolemantapauksissa. Yhteisöissä uskotaan perinteisesti, että tyttären ei tulisi periä isänsä omaisuutta. Tämä on edelleen suuri haaste jopa hyvin koulutetuille ihmisille. Ohjelma kuitenkin vähitellen edistää ajatusten, asenteiden ja tapojen muutosta paikallisen vaikuttamistyön kautta.

Tasa-arvotyön ansiosta Perun Renacerissa johto-asemassa olevien naisten osuus on noussut lähes kaksinkertaisesti, sillä vuonna 2014 luku oli 28,7 pro-senttia ja vuoden 2016 evaluaatiossa 55,1 prosenttia. Naisten taloudellisen aseman kohentamiseksi heitä on myös kannustettu liittymään mukaan erilaisiin oma-apuryhmiin ja pienyrittäjien ryhmiin. Tällä on olennainen merkitys lasten huolenpidon toteutumi-seen (Outcome 3). Intian ja Sri Lankan ohjelmissa naisilla on ollut keskeinen rooli yhteisöjen oma-apu-ryhmien toiminnoissa. Esimerkiksi Intian Indoressa on havaittavissa voimakasta naisten taloudellista voi-maantumista. Tosin esimerkiksi Ugandan Kirewassa sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt estävät edelleen miehiä tukemasta naisia ruoantuotannossa, mutta sen sijaan miehet haluaisivat mieluusti olla yksin vastuussa myymisestä.

Varhaiset avioliitot ja teiniraskaudet aiheuttavat haas-teita erityisesti tyttöjen koulunkäynnille. Ohjelmissa on pyritty vähentämään esimerkiksi lapsiavioliittojen solmimista ja kampanjoitu ehkäisyn ja lisääntymister-veyteen liittyvien kysymysten edistämiseksi. Latina-laisessa Amerikassa teiniraskaudet ovat iso ongelma. Loppuevaluaation mukaan Nace la Esperanzan ohjelmassa Kolumbiassa teiniraskaudet ovat kui-tenkin vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2011

32.

ensimmäisen lapsensa alle 18 vuotiaana synnyttänei-den osuus oli 47 prosenttia ja vuonna 2018 vastaava luku oli enää 25 prosenttia. Intian Indoressa on saatu vähennettyä tyttöjen lapsiavioliittoja ja Ugandan Ki-rewa-Nabuyoga -ohjelmassa tyttöjen asemaa saatiin kohennettua, kun lapsiavioliitot kieltävä paikallislaki saatiin hyväksyttyä vuonna 2018. Nuorten sekä molempien sukupuolten tarpeet huomioon ottavat riittävät terveyspalvelut vaikuttavat äitien ja lasten terveyteen (Outcome 1) ja väestönkasvuun.

Keniassa on edistytty erityisesti naisten sukupuo-lielinten silpomisen vastaisessa työssä. Esimerkiksi Sookissa tyttöjen sukupuolielintensilpominen on vähentynyt niin merkittävästi, että vuoden 2008 läh-tötasosta (95,9 %) laskua on yli 20 prosenttiyksikköä ja taso on nyt 73 %. Tilanteen muuttumisessa on

ollut keskeistä operaation haitoista tiedottaminen ja uusien vaihtoehtoisten aikuistumisrituaalien tukemi-nen.

Tasa-arvotyön haasteena on ihmisten konkreettisen käyttäytymisen muutoksen hitaus. Vaikka heillä olisi-kin tietoa uusista toimintatavoista, joillakin yhteisön jäsenillä voi olla syvään juurtuneita perinteisiä usko-muksia ja toimintamalleja, jotka ovat ristiriidassa su-kupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Ohjelmissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että samalla kun näitä perinteisiä kysymyksiä haastetaan, tarjotaan kaikille sukupuolille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti ohjelmien toimintoihin. Lisäksi joissakin ohjelmissa on merkkejä siitä, että kuivuus on heikentänyt suku-puolten välistä tasa-arvoa, kun huoli toimeentulosta kiristää perheenjäsenten välejä ja lisää alkoholismia.

Perun Renacerissa johtoasemassa olevien naisten osuus on noussut lähes kaksinkertaisesti, sillä vuonna 2014 luku oli 28,7 prosenttia ja vuoden 2016 evaluaatiossa 55,1 prosenttia.

Kenian Sookissa nuorten naisten FGM-esiintyvyys (female genital mutilation) on merkittävästi pienentynyt vuoden 2008 lähtötilanteen (95,9 %) ja vuoden 2016 evaluaatioraportin välillä (73 %).

Intian Sagarissa 2149 lasta osallistui toimintavuotena 2016 elämäntaitokoulutukseen, jossa he oppivat myös ystävystymään yli sukupuolirajojen.

33.

Suomen World Vision tekee naisten suku-puolielinten silpomisen vastaista työtä Sookin alueella Länsi-Keniassa.

Losokolianin perheessä on kolme sukupolvea vahvoja naisia. Vasta World Visionilta saatu tieto ja naapurin kuoleminen verenvuotoon katkai-sivat silpomistradition perheessä. Nyt tyttö-jen tähtäin on hyvien naimakauppojen sijasta yliopisto-opinnoissa.

Cheptoi on moninkertainen isoäiti, joka ei tiedä omaa ikäänsä. Cheptoilla on kuusi tytärtä.- Sukupuolielinten silpomisen takia synnytykset olivat kaikki todella vaikeita, Cheptoi kertoo.Myös kuudesta tyttärestä kaksi vanhinta on sil-vottu. He kumpikin saivat lapsia todella nuorina.- Silloin en tiennyt paremmista vaihtoehdoista. Päätin kuitenkin olla silpomatta neljä nuorinta tytärtäni, sillä katsoin vierestä kun naapurin tyttö kuoli silpomisesta johtuviin komplikaa-toihin ja verenvuotoon. En halunnut olla vas-tuussa heidän kärsimyksestään, Cheptoi kertoo surullisena.

Mies olisi halunnut naittaa kaikki tyttäret alkoholisoituneille ystävilleen, mutta Cheptoi vastusti tätä. Tukea päätöksessään pysymiselle hän sai alueen johtajalta sekä World Visionilta. Perheen talous on ollut tiukilla, mutta maissin viljelyistä saaduilla tuloilla sekä World Visionin avulla kaikki nuoremmat tytöt ovat voineet käydä koulua.

Cheptoin vanhin tytär Domtilla on 28-vuotias ja asuu äitinsä naapurissa.- Olin 10- tai 11-vuotias kun minut silvottiin. Kolmen ensimmäisen lapseni synnytykset olivat silpomisen takia vaikeita, sillä repesin ja minuun sattui. En kuitenkaan kanna äidilleni kaunaa silpomisesta, sillä hän ei tiennyt paremmasta. Silloin silpominen oli käytäntö, josta ei kerta kaikkiaan poikettu. Kaikki luokkani tytöt silvot-tiin, Dotmilla toteaa.

Cheptoin neljä nuorempaa tyttöä välttivät silpomisen.- Kun naapurit näkivät, että tyttöjäni ei enää silvottu, hekin uskalsivat luopua perinteestä. Us-kon että käytäntö on kuolemassa. Silpomisessa ei ole mitään hyvää, ja se täytyy sanoa ääneen. Olen tehnyt kaikille selväksi, että tyttärieni kans-sa naimisiin haluavan tulee hylätä silpomisperin-ne ja kouluttaa itsensä. Onneksi näistä asioista voi jo puhua avoimemmin, ja naisen rooli ei ole enää vain vaimona ja äitinä olemista ja muista huolehtimista, Cheptoi kuvaa Sookin alueella World Visionin tuella tapahtunutta muutosta.

Dotmillan vanhin tytär on 15-vuotias Joyline. Häntä ei ole silvottu, eikä tulla silpomaan.- Silpominen ei kuulu enää meille. Käytäntö on perheessäni jätetty taakse jo kauan aikaa sitten Minä haluan opiskella ja mennä yliopistoon, Joyline toteaa ja hymyilee.

Silpomisessa ei ole mitään hyvää, ja se täytyy sanoa ääneen

34.

3.3. NUORISOTYÖLLISYYSToiminta

Suomen World Visionin tapa tukea nuorten työllistymistä on kokonaisvaltainen. Tuemme nuorten työllistymistä parantamalla ammattiosaamista, tukemalla yrittäjyyttä, kehittämällä nuorten työelämä-ja elämänhallintataitoja, sekä auttamalla nuoria uravalinnoissa. Nuoriksi määrittelemme 15–28-vuotiaat. Näiden nuorten auttaminen tukee paitsi heitä itseään usein myös laajempaa perhettä, sillä enemmistöllä heidän ikäisistään on kohdemaissamme jo omia lapsia sekä nuorempia sukulaisia tuettavanaan. Nuorisotyöllisyys vaikuttaa siksi olennaisesti perheiden kestävän toimeentulon ja lasten huolenpidon toteutumiseen (Outcome 4). Vuosina 2015–2017 tuimme nuorisotyöllisyyttä neljässätoista pitkäkestoisessa aluekehitysohjelmassa sekä kolmessa erityisprojektissa. Nuorisotyöllisyyden edistämiseksi tekemämme työ vaihtelee maanosittain. Päätoiminnot ovat ammattikoulutus, elämäntaitojen opetus ja mentorointi, yritystoiminnan sekä rahoituksen ja lainanhankinnan opettaminen.

TuloksetVuosina 2015–2017 Suomen World Vision mah-dollisti 777 nuoren ammattikoulutuksen. Ohjel-missamme nuorille on annettu ammattikoulutusta muun muassa kauneudenhoito-, leipomo- ja meka-niikka-aloilla. Ammattikoulutusta tarjottiin Afrikan ja Aasian aluekehitysohjelmissa, sekä Kenian Kario-bangin ja Ruandan Bulizan nuorisotyöllisyysprojek-teissa. Nuoret ovat saaneet ammattikoulutuksen joko paikallisissa oppilaitoksissa tai ovat opiskelleet ammattiin oppisopimusharjoittelussa. Aasian alueke-hitysohjelmissa ylä-asteikäiset nuoret ovat saaneet opinto-ohjausta osana nuorisotyöllisyyden tukemista.

Monet ammattikoulutuksen saaneista nuorista ovat perustaneet oman yrityksen. Vuosina 2015–2017 työmme ansiosta on aloitettu noin 430 nuorten omistamaa yritystä. Nuorten perustamat yritykset vaihtelevat yhden hengen yrityksien ja osuuskuntien välillä. Nuorten yrittäjyyttä olemme tukeneet erityi-sesti Afrikan aluekehitysohjelmissa sekä nuorisotyöl-lisyysohjelmissa. Olemme tukeneet nuoria yrittäjiksi antamalla heille yrittäjyyskoulutusta, sekä yrityksen perustamiseen tarvittavia aloituspakkauksia (starter

kits), kuten esimerkiksi ompelukoneita tai hiustenkui-vaajia. Nuoria yrittäjiä on tuettu luomaan markkina-yhteyksiä, sekä rekisteröimään yrityksensä. Afrikassa Meibekin, Ng’oswetin ja Kirewa-Nabuyogan maaseu-tuohjelmissa on ammattikoulutuksen lisäksi pyritty tekemään maanviljelystä nuorille kiinnostava ja kannattava työmahdollisuus. Myös Irakin nuorisotyöl-lisyysprojektissa nuoret kehittivät permakulttuuria pakolaisleirillä. Nuoria syyrialaispakolaisia kannustet-tiin yrittäjyyteen ja aktiiviseen osallistumiseen nuor-ten itsensä johtamien yhteisökehitysprojektien avulla. Tavoitteena oli saada osallistujille lisätuloja viljelystä ja auttaa nuoria hankkimaan työllistymistä tukevaa osaamista.

Perun aluekehitysohjelmissa keskityttiin nuorten yrittelijäisyyskoulutuksiin alueiden yläkouluissa. Nuoret opiskelijat ovat opetelleet yrittäjyyteen liittyviä asioita teoriassa, sekä perustamiensa omien pienyritysten avulla. World Vision on auttanut op-pilaitoksia yrittelijäisyyskoulutuksen tarjoamisessa, jotta myös syrjäseutujen nuoret saisivat valmiuden tehdä kiinnostuksensa mukaista työtä tulevaisuudes-sa. Yrittäjyystaitojen kehittäminen on linjassa Perun valtion opetussuunnitelman kanssa. Opiskelijoiden vanhempia olemme kannustaneet tukemaan lapsiaan yrittäjyyteen, sekä auttamaan heitä elämäntaitojen kehittämisessä.

Olemme tukeneet nuoria mentoritoiminnan kautta. Vuonna 2017 joukko asiakastietojärjestelmä-yritys Salesforce:n Suomen myyjiä toimi mentoreina kuu-delle Kariobangin nuorisotyöllisyysohjelman yrityk-selle. Kuukausittaisissa verkkotapaamisissa mentorit auttoivat yrityksiä ratkomaan myyntiin, markkinoin-tiin ja toiminnan kannattavuuteen liittyviä ongelmia. Mentoritoimintaa on myös paikallisesti Afrikan nuorisotyöllisyysprojekteissa ja aluekehitysohjelmis-sa. Aiemmin projektissa koulutetut nuoret tai muut alueen vapaaehtoiset ovat toimineet projekteissa tukihenkilöinä ja auttaneet yritystoimintaan ja elä-mänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Nuorisotyöllisyysprojekteissa 378 nuorta sai elä-mäntaito-opetusta ohjelmakauden aikana. Kenian ja Ruandan nuorisotyöllisyysohjelmissa nuorille on an-nettu elämäntaito-opetusta osana työllisyyden tuke-mista. Elämäntaito-opetuksen keskiössä on nuorten

35.

itsetunnon tukeminen ja vastuun ottaminen omasta elämästä. Nuorisotyön hyödynsaajiksi on valittu yhteisöjen heikoimmassa asemassa olevia nuoria, joilla on taustalla esimerkiksi päihde-ja ihmissuhde-ongelmia. Esimerkiksi Kariobangin nuorisotyöllisyys-projektissa oli projektille nimikoitu ammattitukihen-kilö, jonka kanssa nuoret pystyivät keskustelemaan henkilökohtaisen elämän kipukohdista. Elämäntai-to-opetuksessa käytiin lisäksi läpi seksuaali- ja lisään-tymisterveyteen liittyviä asioita. Useissa projekteissa nuorille on opetettu lisäksi työelämätaitoja, kuten kommunikointi- ja ryhmätyötaitoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Lisäksi nuoria on eri ohjelmissa autettu työnhaussa esimerkiksi CV-työpajojen avulla ja opettamalla käyttämään internetin työnhakusivus-toja.

Vuosina 2015–2017 on tuettu tai perustettu noin 1 130 säästöryhmää, joihin on osallistunut arviolta 16 000 nuorta ja aikuista. Säästöryhmissä nuoret ja aikuiset ovat oppineet rahankäyttöä, ja säästöryh-män jäsenyys on mahdollistanut nopean ja vaivat-toman lainannoston omia äkillisiä tarpeita tai oman yritystoiminnan aloittamista varten. Ryhmät määrää-vät itse säästötavoitteensa ja neuvottelevat yhdes-sä annetuista lainoista ja lainojen ehdoista. Osana työllisyyden tukemista olemme tarjonneet opetusta taloustaidoissa kuten lainarahan hyödyntämisessä yritystoiminnan aloittamisessa ja kasvattamisessa. Nuoria on opastettu ja autettu käyttämään paikallisia rahoitus- ja pankkipalveluita, ja lähes kaikissa alueke-hitysohjelmissa ja nuorisotyöllisyysohjelmissa olem-me tukeneet säästöryhmien toimintaa.

Työtämme nuorisotyöllisyyden vahvistamiseksi ovat vaikeuttaneet Ugandassa ja Keniassa kuivuus, sekä

Kenian vaalilevottomuudet vuonna 2017. Kuivuus ja vaaleista johtuvat levottomuudet ovat vaikuttaneet hintojen nousuun, mikä on vaikeuttanut ihmisten toimeentuloa. Puutteellinen markkinatuntemus on myös ollut haaste joissain ohjelmissa. Se on ollut syynä joidenkin yritysten heikkoon menestykseen. Mikroyritysten markkinoinnin taidoissa ja linkkien luomisessa on vielä monin paikoin tekemistä. Yhtenä haasteena on myös nuorisotyöllisyystyön korkea kustannus. Esimerkiksi ammattikoulutuksen tuke-minen on usein kallista ja hyödynsaajamäärät jäävät siksi alhaisiksi.

Uusien yritysten kestävyyttä vahvistamme mento-ritoiminnalla, sekä kannustamalla nuoria liittymään säästöryhmiin. Myös tekemämme työn holistisuus tukee nuorten menestyksekästä siirtymistä työelä-mään. Nuorilla on paremmat edellytykset pärjätä työelämässä, kun he ovat saaneet tarvitsemaansa henkistä ja sosiaalista tukea.

- 77 % Kariobangin nuorisotyöllisyysprojektin nuorista oli vuoden 2017 lopussa työllistynyt omaan yritykseen tai muualle.

- 1020 perulaista yläkoululaista on saanut yrittäjyyskoulutusta vuosina 2015–2016 El Salvadorin aluekehitysohjelmassa

- Sri Lankan World Visionin ja maakuntahallinnon yhteistyön ansiosta seitsemässä yläkoulussa Kalpitiyassa on pätevä koulukuraattori, jolta nuoret saavat myös opinnon ohjausta.

36.

Gawilan pakolaisleirissä Irakin Kurdistanissa asuu noin 7500 pakolaista, joiden koti leiri on ollut vuodesta 2014. Suomen World Vision työskenteli vuonna 2017 alueella nuorten syyrialaispakolaisten tilanteen parantamiseksi. Innovatiivisessa nuorisotyöllisyysprojektissa kehitettiin nuorten kansalaistaitoja ja osallisuut-ta sekä nuorten työllistymistä ja pakolaisleirin viihtyvyyttä nuorten johtamien yhteisöpro-jektien, sekä permakulttuurikoulutusten avulla. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäris-tön suunnittelua luontoa kunnioittaen.

Yksi projektin hyödynsaajista, 17-vuotias Saihan, on asunut leirillä neljä vuotta. Saihan oli epävar-ma siitä, mitä tulevaisuus Irakissa toisi tullees-saan. Hän oli iloinen mahdollisuudesta päästä kehittämään itseään nuorisotyöllisyysprojektissa. Siinä perustettiin kaksi aktiivista nuorten ryh-mää, jotka ovat käynnistäneet vapaaehtoistyö-projekteja leirin olojen parantamiseksi. Nuoret ovat esimerkiksi alkaneet tuottaa oliiviöljysaip-puaa ja perustaneet yhteisviljelmän. Saihan ker-too, että nuoret ovat hyödyntäneet saamaansa permakulttuurikoulutusta myös kotioloissa vilje-lemällä muun muassa tomaattia ja munakoisoa. Projektissa annettiin hyvin konkreettisia oppeja, kuten miten testata, soveltuuko jokin tietty vesi kasteluvedeksi.

- Meille opetettiin myös, kuinka testata eroa hyvien ja huonojen siementen välillä. Kun laitat siemenen veteen, hyvät siemenet putoavat pohjalle ja huonot siemenet jäävät kellumaan veden pinnalle, sillä ne ovat kuolleita, Saihan kertoo.

Kotipuutarhat ovat levinneet leirissä projektin ulkopuolistenkin perheiden käyttöön. Uusien taitojen hankkiminen, yhdessä tekeminen ja karujen leiriolojen viheriöittäminen ovat lisän-neet pakolaisten henkistä hyvinvointia. Projekti on kohentanut perheiden toimeentuloa ja monipuolista ruokavaliota. Siinä koulutettiin 37 nuorta ja nuorten ryhmiin liittyi 30 jäsentä, suurin osa tyttöjä. Naisten ja tyttöjen aktiivinen osallistuminen projektiin on tärkeä tulos. Pro-jektihenkilökunta huomasi tyttöjen itsetunnossa sekä vastuunottamisessa muutoksen parem-paan. Saihan todistaa henkilökunnan havainnot oikeiksi ja toteaa olevansa koulutuksen ansiosta luottavaisempi omiin kykyihinsä oppia uusia asioita.

Saihan otti projektin kuluessa päävastuun oman nuortenryhmänsä toiminnasta. Saihan tahtoo jakaa eteenpäin oppimiaan asioita ja uskoo, että yhteistyöllä myös pakolaisleiristä saadaan parempi paikka elää.

Tulevaisuuden siemeniä Irakin pakolaisleireillä

37.

3.4. VAMMAISINKLUUSIO

Kansainvälinen World Vision teki vammaisten ih-misten huomioimisesta järjestön ohjelma- ja vai-kuttamistyössä läpileikkaavan teeman vuonna 2004. Suomen World Visionille vammaisten ihmisten huomioiminen kehitysyhteistyöohjelmissa on ollut tärkeää ohjelmakaudella. Sen vuoksi tässä raportissa esitetään myös vammaisinkluusiotyötämme, vaikka se ei ohjelmakaudella 2015–2017 ole ollut erillinen painopiste. Kansainvälinen World Vision on tuotta-nut vuonna 2014 vammaisinkluusiostrategian, jonka laatimisessa myös Suomen World Vision oli mukana ja joka on ohjannut järjestömme vammaisinkluusio-työtä ohjelmakaudella.

ToimintaWorld Visionin työssä sovelletaan vammaisuuden sosiaalista mallia, joka tunnistaa ulkoisten tekijöiden roolin vammaisuuden aiheutumisessa ja korostaa vammaisten kokemaa eriarvoisuutta. Vammaisuutta aiheuttavat asenteet, tietämättömyys ja ympäristön esteellisyys. Vammaiset ihmiset eivät ole vain avun-tarvitsijoita ja hyödynsaajia, vaan ensisijaisesti osallis-tujia ja kumppaneita.

SWV on jatkanut ohjelmakaudella eriarvoisuuden vähentämistä kaikissa ohjelmamaissaan. Tavoitteena on ollut, että ohjelmien ja projektien ravitsemukseen, terveyteen, koulutukseen, lastensuojeluun ja elinkein-omahdollisuuksien kohentamiseen liittyvät toimet hyödyttävät yhteisöjen köyhimpiä ja haavoittuvim-massa asemassa olevia jäseniä. Olemme jatkaneet vammaisten lasten ja aikuisten osallistamista ohjelmi-en hyödynsaajiksi, vaikuttajiksi ja päätöksentekijöiksi. Vammaisten auttaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Esimerkiksi vammaisen lapsen kou-luunpääsy mahdollistaa hänen kasvamisensa yhdeksi toimeentulon tuojaksi sen sijaan, että joku muu perheen jäsenistä joutuu jäämään kotiin hänen kans-saan. Parhaassa tapauksessa vammaisia autettaessa ei toteuteta ainoastaan heidän oikeuksiaan vaan myös perheen muiden lasten ja aikuisten oikeutta koulu-tukseen (Outcome 2) ja toimeentuloon (Outcome 3).

Tulokset

SWV:n ohjelmissa Latinalaisessa Amerikassa on tuettu erityisesti vammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä. Perun El Salvadorin ohjelmassa vah-vemman inklusiivisen opetuksen painotuksen myötä 50 vammaista lasta on päässyt kouluopetukseen ja myös hyötymään koulujen uudenlaisista kirjoista, leluista ja peleistä. Mosoq Aullyn ohjelmassa vam-maisten lasten koulunkäynti on lisääntynyt paikallisen Apaine-vammaisjärjestön kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Renacerin ohjelma-alueen 94 vammaisesta lapsesta perusopetukseen osallistuu nyt 88. Myös Kolumbian ohjelmissa vammaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin edistäminen on ollut huomion alla. Lisäksi vammaisten nuorten yrittäjyystaitoja on tuet-tu. Läheistä yhteistyötä on tehty Cencaes-nimisen koulun kanssa, jossa vammaiset lapset ja nuoret ovat osallistuneet yhdessä muiden lasten kanssa esimer-kiksi taide- ja ammattiopetukseen. Yhdessä muiden järjestöjen kanssa World Vision on tukenut myös vammaisten ihmisten kuntoutusta ja apuvälineiden saamista.

Afrikan ohjelmissa Ugandassa ja Keniassa on lisätty vesi- ja sanitaatiorakentamisen ja -palvelujen vam-maisinklusiivisuutta. Tähän on vaikuttanut myös se, että SWV on ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön tuella toteuttanut inklusiivisia vesi- ja sanitaatioprojekteja pakolaisleireillä kum-massakin maassa. Nämä projektit ovat tuottaneet malleja toimivista ratkaisuista myös kehitysyhteistyö-ohjelmiin. Vammaisten lasten vanhempia on tuettu säästöryhmien perustamisessa kummassakin maassa. Ruandassa vuonna 2017 käynnistettyyn nuoriso-työllisyysprojektiin on osallistunut 64 eri tavoin vammaista nuorta, mikä on 27 prosenttia kaikista projektin hyödynsaajista. Osa heistä on toiminut myös projektin säästöryhmien kouluttajina ja muiden nuorten mentoreina.

Aasiassa Intian ohjelmissa on panostettu siihen, että vammaiset yhteisöjen jäsenet osallistuvat toiminto-jen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi on tuettu ruohonjuuritason vammaisjärjestöjen perustamista sekä sitä, että vammaiset ihmiset saavat virallisen

38.

todistuksen vammastaan, joka mahdollistaa heille eri-laisia laissa säädettyjä etuuksia. Sri Lankan Kalpitiyassa vammaisten lasten koulunkäyntiä on tuettu rakenta-malla kahteen kouluun erityisopetukseen tarkoitettu luokka.

Vaikka vammaisten lasten ja aikuisten huomioiminen on vahvistunut koko ohjelmakauden kaikissa ohjel-missamme, tämä työ ei ole valmis. Vammaisuuden sosiaalisen mallin ydinperiaatteiden toteutuminen vaihtelee vielä eri ohjelmien ja ohjelmamaiden välillä. Vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuus kou-lunkäyntiin ontuu paikoin. Vammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuudet ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon on kohentunut määrätietoisen työn tuloksena, mutta tämän tukemista on tarpeen jatkaa. On tärkeää, että ohjelma-alueillamme ymmärre-tään huomioida muutkin kuin liikuntavammaiset; esimerkiksi aistivammaiset ja kehitysvammaiset. Tällä

hetkellä ohjelmissamme vammaisiksi hyödynsaajiksi kirjattujen määrä on vasta noin yksi prosentti, joka ei toki vastaa ohjelma-alueella asuvien vammaisten ihmisten määrää. WHO:n arvion mukaan vammais-ten keskimääräinen osuus maailman väestöstä on 15 prosenttia. WHO laskee tähän mukaan kuulu-vaksi esimerkiksi erilaisista vaikeammin havaittavista neurologisista vammoista kärsivät sekä liikuntarajoit-teiset vanhukset. Ohjelmien henkilökuntaa ja kump-paneita on syytä kouluttaa ja täydennyskouluttaa säännöllisesti vammaisten huomioimiseen liittyvistä asioista ja yhteistyösuhteita paikallisiin vammaisjärjes-töihin on syytä solmia ja vahvistaa.

SWV on toiminut aktiivisesti kansainvälisen WV-ver-koston vammaisinkluusiotyön johtoryhmän jäsenenä. Suomessa SWV on yhdessä Vammaiskumppanuus ry:n kanssa koordinoinut ja tukenut suomalaisten kansalaisjärjestöjen vammaistyötä kehitysmaissa.

Shivraj on 18-vuotias vammainen nuorukainen Chandikarin kylästä Hoshangabadista Intiasta. Sen jälkeen kun World Vision perusti kylään kansalaisvaikuttamisen ryhmän, moni asia on muuttunut. Koulutuksien myötä kylissä on opit-tu pitämään puoliaan ja huolehtimaan erityisesti yhteisön heikoimmista jäsenistä. Shivraj ja moni muukin vammainen on saanut invaliditeetti-todistuksen, ja sen myötä pienen elinikäisen työkyvyttömyyseläkkeen.

Vammainen Laxman näyttää esimerkkiä siitä, miten vammankin kanssa voi elää täysivaltai-sena yhteisön jäsenenä. Hän on mukana sekä World Visionin hänen kyläänsä perustamassa 13-henkisessä kansalaisvaikuttamisryhmässä että vammaisryhmässä. - World Visionin työn ansiosta olen ymmär-tänyt, että voin tehdä ihan kaikkea samaa kuin vammattomatkin. Osallistun kokouksiin ja koulutuksiin vaikka aina ei olisi edes tullut

kutsua. Aiemmin me vammaiset ajattelimme itsekin, että emme kykene mihinkään. Nyt moni meistä on innostunut perustamaan pienyrityk-siä. Itsellänikin on nykyään viisi puhvelia ja kaksi lehmää, josta saan itselleni tuloja. Osallistun aktiiviesti myös valtion tarjoamien peruspalve-luiden kuten kouluruokailun laadun valvontaan. On meidän oma tehtävämme olla yhteydessä piirikunnan viranomaisiin ja korjata puutteet.

Vammaisten oikeus peruspalveluihin ja osallistumiseen Intiassa

39.

3.5. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

Raportointikaudella useiden ohjelmien alueella kär-sittiin poikkeuksellisista sääoloista. Sri Lankassa vuosi 2017 oli kuivin vuosikymmeniin. Intiassa oli erityisen kuivaa vuonna 2016. Jopa neljänneksen kansasta arvioitiin asuvan kuivuudesta kärsineillä alueilla, ja maassa mitattiin ennätyslämpötiloja. Ugandassa syksyn 2016 sateet jäivät tulematta, samoin Keniassa, jossa loppuvuoden 2016 kuivuus oli pahinta vuosi-kymmeniin. Kun lähimmät joet, purot ja vesilähteet ovat kuivia, joutuvat ihmiset vaeltamaan pitkiäkin matkoja veden perässä. Keniassa monet lapset ovat olleet pois kouluista, sillä heitä tarvitaan veden-hakuun. Ugandassa kouluruokailu on häiriintynyt, opetustulokset ovat laskeneet ja varhaiset avioliitot lisääntyneet kuivuuden takia. Vedenpuute altistaa taudeille ja romuttaa perheiden elinkeinot. Tästä seu-raa myös maansisäistä siirtolaisuutta. Ilmastomuu-tos ja luonnonvarojen kestämätön käyttö saattavat tehdä kehitysyhteistyön tulokset tyhjiksi, mikäli niihin ei puututa. Siksi ohjelmissamme tehdään varsinkin ilmastomuutokseen sopeuttavia toimia, mutta myös ilmastomuutoksen hillitsemistä.

ToimintaTärkeimmät ilmastomuutokseen sopeuttavat toi-minnot ohjelmissamme liittyvät vedensaantiin ja elinkeinoihin, hillitsemistoimet taas metsitykseen ja uusiutuvaan energiaan. Puhtaan ja riittävän veden saannin turvaaminen on olennainen osa aluekehi-tysohjelmiamme. Veden merkitys näkyy erityisesti asukkaiden terveydessä ja elinkeinoissa (Outcome 1 ja Outcome 3). Lisäksi myös koulunkäyntiin säästyy aikaa (Outcome 2), kun sitä ei turhaannu vedenha-kuun. Teemme metsitystyötä, koska maaperän kyky sitoa kosteutta ja ravinteita on heikentynyt monilla ohjelma-alueillamme ja pohjaveden taso laskenut. Lisäksielinkeinojenmonipuolistaminenjakatastrofi-valmius antavat sopeutumiskeinoja säävaihteluihin.

TuloksetOhjelmissa on tehty työtä veden puhdistamiseksi, vesialueiden suojelemiseksi sekä sanitaation ja hygie-nian parantamiseksi. Kenian Mogotiossa rakennettiin 1200 asukkaan käyttöön vesiputki yhdessä paikal-

lishallinnon kanssa sekä varustettiin 700 ihmiselle kaivoja aurinkokäyttöisillä pumpuilla. Aiemmin alle kymmenes sai puhdasta vettä kuivalla kaudella, nyt enemmän kuin joka kolmas. Kambodzan Santukissa 300 ihmistä hyötyy alueelle vuoden aikana rakenne-tuista kaivoista ja vesilähteistä. Intian Sagarissa World Vision toimitti hätäapuna vettä tankeissa 24 pahim-min kärsineeseen kylään. Lisäksi kaivoja korjattiin ja varustettiin motorisoiduilla pumppuilla. Näin veden saatavuus parani, ja perheet saavat nyt kyläkaivois-ta vettä kahdeksan kuukauden sijaan kymmenenä kuukautena vuodessa. Asukkaiden vedenjonotusaika myös lyheni, jolloin aikaa jää jatkossa enemmän elin-keinojen harjoittamiseen.

Metsitystyö vaikuttaa elinkeinoihin ja vedensaantiin. Kenian Mogotiossa on laskettu perheiden käyttävän nyt n. 30 prosenttia vähemmän puuta. Jokainen per-he jättää luontoon nyt n. 1,5 tonnia puuta vuodessa ja säästää n. 11 euroa kuussa. Naisten ja lasten ajasta jää päivittäin enemmän muuhun käyttöön. Mogo-tiossa vesametsätalouden ja puuta säästävien uunien huomattiin lisänneen alueen metsäpeittoa 62 pro-senttia kolmessa vuodessa. Ugandan Kirewassa 300 maanviljelijää harrastaa tiloillaan vesametsätaloutta, jossa kannoista valitaan parhaiten menestyvät versot uusiksi puiksi. Vesametsätaloutta levitetään alueelle myös koulujen kautta. Metsäkatoa vastaan taistellaan myös energiatehokkaiden uunien avulla. Perun, Ke-nian ja Ugandan ohjelmissa puuta säästävistä uuneis-ta hyötyy n. 2700 perhettä. Kenian uuniprojektille on yhteistyössä WV Australian kanssa hankittu Gold Standard-sertifiointi.

Yhteisöjen selviytymiskeinoja on kohennettu myös elinkeinojen kautta. Intian Sagarissa 2016 tehdyssä loppuevaluaatiossa todettiin, että kolmannes vilje-lijöistä on aloittanut luomuviljelyn alueella. World Visionin työn seurauksena myös valtio edistää nyt luomuviljelyä alueella. Viljelijät käyttävät luonnon-mukaisia lannoitteita ja tuholaisten torjunta-aineita, kuten eläinten virtsaa ja matokompostoinnin neste-tuotteita sekä säästävät merkittävästi, koska kemikaa-leihin ei kulu rahaa.

Ohjelmissa on otettu käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja. Kenian Kisumussa työskentelemme suo-malaisen Solar Fire Concentration (SFCO) -yrityk-

40.

sen kanssa Weconomy-ohjelman kautta. SFCO on kehittänyt ainutlaatuisen aurinkoenergiateknologian, joka tekee energiansaannin halvemmaksi ja varmem-maksi pienyrityksille. Menetelmässä käytetään pai-kallisesti saatavilla olevia materiaaleja, ja sitä voidaan hyödyntää lähes missä tahansa lämpöä tuottavassa prosessissa. Lisäksi aurinkoenergian käyttö pienentää alueen ympäristönkuormitusta ja parantaa paikallis-ten ympäristötietoutta. Ensimmäiset pilottihankkeet kohdennettiin erityisesti naisten-ja nuortenryhmiin, muun muassa leipomoihin ja kalankuivattamoihin. Hankkeen tuloksena esimerkiksi Koptigein leipomo on vähentänyt sähkönkulutustaan huomattavasti ja lisännyt säästyneiden sähkökustannusten myötä tuo-tantoaan. Lisäksi ennalta arvaamattomat sähkökatkot eivät vaikuta heidän liiketoimintaansa. Yhteensä noin 250 henkilöä hyötyy jo uudesta teknologiasta.

Ilmasto- ja ympäristötoimia yhteisöjen haavoittu-vuuden vähentämiseksi on yhä lisättävä. Luomutuot-teille on rakennettava enemmän väyliä markkinoille kaupunkeihin asti, jotta viljelijät pysyttelevät luomu-tuotannossa. Vesametsätalous puolestaan on osoit-tautunut oivalliseksi suojautumiskeinoksi kuivuuden vaikutuksilta, joten panostusta siihen on lisättävä. Kaikissa ohjelmissamme tehdään myös koulutusta katastrofivalmiudestasekäpäivitetäänvuosittainvalmiussuunnitelmat. Yhteistyötä on tehty lisäksi kou-lujen, paikallisradioiden ja meteorologian laitosten kanssa. Säännöllisesti toistuvia säiden aiheuttamia vaikeuksia on pyritty myös estämään: Sri Lankan Kalpitiyassa 765 perhettä hyötyy uudesta tulvavallis-ta. Alueella, jossa normaalisti tulvii kolmesti vuodes-sa, lapset pääsevät nyt turvallisesti ja säännöllisesti kouluun.

- Perun, Kenian ja Ugandan ohjelmissa puuta säästävistä uuneista hyötyy n. 2700 perhettä.

- Mogotiossa vesametsätalouden ja puuta säästävien uunien huomattiin lisänneen alueen metsäpeittoa 62 % kolmessa vuodessa. Perheet käyttävät nyt n. 30 % vähemmän puuta.

- Intian Sagarissa kolmannes viljelijöistä on aloittanut luomuviljelyn.

41.

Länsi-Keniassa on hyvin tuloksin käytetty metsi-tysmenetelmää, joka perustuu olemassa olevien kotoperäisten puiden lisäämisen vesomalla. Monien entisten kaadettujen metsien alla on valtava juuristo kuin maanalainen metsä mil-joonine puineen odottamassa kasvamistaan. Farmer Managed Natural Regeneration on systemaattinen tapa tämän maanalaisen metsän uudelleen kasvattamiseksi.

Enää maanviljelijöiden ei tarvitse huolehtia tai-mien istuttamisesta ja kastelemisesta. Puuta ei tarvitse kastella, koska siinä on juuret valmiina, eikä viljelijöille tule mitään kustannuksia. Heidän tarvitsee huolehtia ainoastaan olemassa olevis-ta puista leikkaamalla niistä pois turhat oksat, jotta puu saa voimaa kasvaa ylöspäin. Oksat voi käyttää polttopuuksi tai aidaksi tai jättää maa-han maatumaan.

Tämä on ilmastoälykäs keino kasvattaa puustoa ja siten maanviljelijöiden elinkeinoja. Lombogis-hun kylässä Mogotiossa asuva Nancy Kimboi (kuva) on todellinen supernainen. Hän on ollut yksi FMNR-metsityshankkeen pioneereista. Kantojen eloon herättämiseen perustuvan metsityksen myötä hän on onnistunut kasvat-tamaan parempaa rehua eläimilleen, joka johti maidon määrän moninkertaistumiseen. Hän sai maitoa myyntiin ja pääsi mukaan toisen järjes-tön ohjelmaan, jossa hänelle asennettiin aurin-kokennoilla toimiva pakastin maidon säilytyk-seen. Nancy on lisäksi alkanut hunajatarhuriksi ja ottanut käyttöönsä puuta säästävän lieden. Metsityksellä on ollut monipolviset vaikutukset Nancyn elämään. Nancynkin tilanne on silti hauras, sillä säävaihtelut heiluttavat elinkeinoja, vaikuttavat rehun määrään ja vähentävät muun muassa lehmien maidontuotantoa.

Metsityksellä monipuolisempia elinkeinoja

42.

4.1. LAPSEN OIKEUS TERVEELLISEEN KASVUUN JA KEHITYKSEEN

4. TULOKSET

Toiminta

Pyrkimys lasten terveys- ja ravitsemustilan kohentamiseen oli listattu kaikkien niiden maiden strategioissa, joissa Suomen World Visionilla oli kuluneella raportointikaudella aluekehitysohjelmia. Suomen World Visionin työn tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon kuuluu oleellisesti lasten oikeus kasvaa terveinä. Tämä puolestaan edesauttaa heidän mahdollisuuksia menestyä kouluopinnoissa ja myöhemmin työelämässä.

Suomen World Visionin raportointikauden aikana terveysprojektien keskiössä on ollut odottavien äitien ja alle 5-vuotiaiden lasten terveys ja erityisesti aliravitsemuksen kitkeminen. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat myös olleet keskeinen osa aluekehitysohjelmi-en terveysprojekteja. Erityisesti Afrikan ohjelmissa tärkeällä sijalla on ollut lisäksi hiv- ja aids-työ. Lap-sikuolleisuuden vähentäminen on ollut keskeinen yleistavoite kaikessa terveystyössä.

Lapsiin kohdistuvan terveystyön keskeisenä pyrki-myksenä on ollut lasten aliravitsemuksen vähen-täminen. Sen kannalta on tärkeää huomata, että odottavien äitien lisäksi ravitsemusinterventiot on kohdistettava myös nuoriin tyttöihin, koska aliravituil-la äideillä on suurempi riski synnyttää aliravittuja lap-sia. Lisäksi ensimmäisinä ikävuosina koetun vakavan aliravitsemuksen seuraukset ovat usein pysyviä ja ne vähentävät merkittävästi lasten kognitiivisia, motori-

sia ja sosiaalisia taitoja myöhemmissä ikävaiheissa. Aliravitsemuksen ja anemian vähentämiseksi lasten huoltajille on tarjottu koulutusta edullisen ja ter-veellisen ruoan valmistamisesta paikallisista raaka-ai-neista. Koulutuksissa on käsitelty myös laajemmin terveyden edistämistä ja erilaisten sairauksien, kuten hivin, malarian, denguen ja ripulitautien ehkäisemistä sekä rintaruokinnan edistämistä.

TuloksetOhjelmakauden 2015–2017 aikana olemme seu-ranneet terveys- ja ravitsemustyön vaikuttavuutta käyttämällä kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvoinnin indikaattorikokoelmasta (the Compen-dium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes) kolmea valittua indikaattoria:

• Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus • Turvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö)• Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus

Ohjelman tulokset on raportoitu käyttäen aina ole-massa olevaa dataa, joka vaihtelee käynnissä olevien ohjelmien mukaan. Vuosina 2015–2016 loppui viisi ohjelmaa, ulkoministeriön tuen ulkopuolelle siirtyi viisi Latinalaisen Amerikan ohjelmaa ja toisaalta käynnistettiin kaksi uutta ohjelmaa. Lisäksi Ugandassa yhdistettiin Kirewan ja Nabuyogan ohjelmat yhdeksi. (Vuonna 2015 loppui Intiassa Yavatmalin ohjelma. Vuonna 2016 lopetettiin Intiassa Sagarin ja Indoren ohjelmat, Sri Lankassa Ehetuwewan ohjelma sekä

Keniassa Tinderetin ohjelma. Vuonna 2015 aloitettiin Keniassa uusi Ngoswetin ohjelma ja Kambodzassa 2017 Santukin ohjelma.) Näin ollen eri vuosina on ollut käynnissä eri lukumäärä ohjelmia ja ohjelmat ovat olleet eri vaiheessa kehityskaartaan. Lisäksi joistain tuloksista kuten turvallisten synnytysten mää-rästä ja funktionaalisesta lukutaidosta ei ole kaikilta vuosilta saatu vertailukelpoista dataa. Kunkin vuoden tulosten lukumäärä N vaihtelee siis paljon, mutta tarjoaa suuntaa-antavan otoksen tuloksista.

43.

Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus

N:17 N:15 N:15 N:8

Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus

N:17 N:13 N:14 N:8

44.

Turvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö)

N:14 N:13 N:15 N:7

45.

Työn ansiosta lasten aliravitsemus on laskenut Suomen World Visionin rahoittamissa ohjelmissa 28 prosentista (2014) 19 prosenttiin (2017). Yksittäi-sissä ohjelmissa esimerkiksi Intiassa saatiin vuoden 2017 aikana kuntoutettua yli 700 aliravittua lasta, ja alipainoisten osuus toimialueiden lapsista on nyt las-kenut alle 30 prosenttiin. Vielä vuonna 2011 toimin-ta-alueellamme 46 prosenttia lapsista oli alipainoisia. Ugandan Busiassa rintaruokittujen alle puolivuotiai-den vauvojen osuus kasvoi kahdessa vuodessa 18 prosentista 57 prosenttiin vuosien 2014 ja 2016 välillä.

Koulutusten ohella terveyttä on kohennettu edistä-mällä terveyspalvelujen, kuten rokotusten ja seksu-aaliterveyden saatavuutta. Latinalaisessa Amerikassa perhesuunnittelu on jo luonteva osa ohjelma-aluei-demme arkea, mutta Afrikassa ja Aasiassa tähän liittyy yhä haasteita. Kuluneen ohjelmakauden aikana lasten perusrokotusten kattavuus on noussut 80 prosentista (2014) 89 prosenttiin (2017). Turvallisten synnytysten osuus on noussut kohentuneiden ter-veyspalvelujen ja tiedottamisen ansiosta 77 prosen-tista (2014) 80 prosenttiin (2017). Terveystyön kolmas tärkeä osatekijä liittyy hygie-niaolojen kehittämiseen ja puhtaan juomaveden saatavuuteen. Sanitaatiotilanteen kohentamiseksi oh-jelma-alueidemme yhteisöihin on rakennettu käymä-löitä ja väestölle on annettu tietoa perushygieniasta ja muun muassa käsienpesun tärkeydestä. Esimerkik-si Aasian ohjelmissa rakennettiin vuosien 2015–2017 välillä noin 2400 vessaa. Kuivuuden ja tulvien aikaan asukkaitten terveyttä on ylläpidetty esimerkiksi tulva-vallien ja vedenjakelun avulla.

Yhteisöjen vapaaehtoisilla terveystyöntekijöillä on työmme onnistumisen kannalta merkittävä ase-ma, sillä heidän kauttaan vapaaehtoisille ajetut opit siirtyvät syrjäisimpienkin kylien asukkaille. Raportoin-tikauden aikana monissa ohjelmissa terveysoloja on saatu kohennettua myös kansalaisvaikuttaminen ja CVA-työkalun avulla. Esimerkiksi Kambodzan Santu-kissa on kohennettu alueen seitsemän terveyskes-kuksen toimintaa, kun asukkaat on koulututtu valvo-maan saamiaan palveluita. Terveyskeskusten aukiolo on lisääntynyt, ja osa on nyt auki lain edellyttämät 24 tuntia vuorokaudessa. Asukkaat tietävät nyt, mikä

on terveyskeskusmaksun oikea hinta ja pääsevät helpommin hoitoon. Keniassa raskaana olevien äitien ja vastasyntyneiden terveyttä on edistetty Weco-nomy-yhteistyössä suomalaisen Logonet-yrityksen kanssa jakamalla Finnish Baby Aid Kit -äitiyspakkauk-sia Turkanan alueella Kakuman pakolaisleirillä ja sitä ympäröivissä yhteisössä. Äitiyspakkaukset on kehitet-ty parantamaan synnytyksen turvallisuutta ja vasta-syntyneiden perushoitoa alueilla, joissa olosuhteet ovat haastavat ja terveydenhuolto on vaatimatonta tai vaikeasti saavutettavissa.

Terveystyön haasteena on, että ihmisten terveys-käytäntöjen muutos ei tapahdu pelkästään uuden tiedon myötä, vaan tiedon muuttuminen konkre-tiaksi vaatii tiedon syvällistä sisäistämistä ja todellista valmiutta muutokseen. Tämä vie usein pitkänkin ajan. Lisäksi rajusti vaihtelevat sääolot vaikuttavat hygie-niaan, ruokaturvaan ja asukkaiden terveyteen.

46.

Ansuriya, 6, leikkii muiden lasten mukana kou-lun pihalla. Viisi vuotta sitten se ei ollut itsestään selvää. Ansuriya oli vain päivien päässä meneh-tymisestä. Noin 2,5-kiloisena syntynyt tyttö oli vielä puolivuotiaanakin lähes saman painoinen. Mielenterveysongelmista kärsineet vanhem-mat eivät osanneet hoitaa lastaan, joten World Vision tarttui tilanteeseen. Ansuriya lähetettiin kahdeksi viikoksi valtion ravitsemuskeskukseen kuntoutukseen. Sen jälkeen tytön äiti otettiin mukaan ravitsemuskoulutukseen ja lasta seurat-tiin kotikäynneillä. Kahden kuukauden kuluttua Ansuriya oli saanut kaksi kiloa lisää painoa ja pelastunut.

Ansuria on yksi niistä lapsista, joiden elämään World Visionin työllä on ollut suuri vaikutus

Chattisgarhin Rajnandgaonissa ja Madhya Pra-deshin Hoshnagabadissa.

Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveyden-huoltojärjestelmään ja heidät pyritään kuntout-tamaan normaalipainoisiksi. Aliravittujen lasten painoa ja kuntoa on seurattu säännöllisesti 12, 30 ja 90 päivän välein. Äitejä on koulutettu lasten ravitsemuksesta hyvin konkreettisilla tavoilla, kuten korostamalla lukutaidottomille esimerkiksi eriväristen ja siten eri ravintoaineita sisältävien raaka-aineiden merkitystä lautasella. Heti syntymästä alkavan lapsen rintaruokinnan ja teinityttöjen ja äitien raskauden ajan ravitse-muksen tärkeyttä on painotettu asukkaille.

Aliravittu Ansuriya pelastui

47.

4.2. LAPSEN OIKEUS KOULUTUKSEEN

Toiminta

Kansainvälinen World Vision on asettanut yhdek-si tärkeimmäksi globaaliksi tavoitteeksi tyttöjen ja poikien mahdollisuuden kouluttautua elämää varten. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmassa 2015–2017 päätimme, että keskitymme aluekehitys-ohjelmiemme koulutusprojekteissa erityisesti esi- ja peruskoulutuksen laadun ja oppimistulosten kohen-tamiseen sen sijaan, että tarkastelisimme vain koulun aloittaneiden ja sen läpikäyneiden tyttöjen ja poikien määriä.

Ohjelmakaudella ohjelmamaissamme on panos-tettu koulutussektoriin jossakin määrin eri tavoin ja eri määrin. Koulutuksen painoarvo on riippunut siitä, mitkä sektorit kyseisen maan World Vision ja kyseinen kehitysohjelma on asettanut keskiöön (ns. Technical Programmes).

Tulokset

Lasten koulunkäyntiin vaikuttavat voimakkaasti muutokset ympäristön tilassa (erityisesti kuivuus) ja perheiden toimeentulossa sekä koulutien ja koulujen turvallisuus. Myös näihin vaikuttamalla vaikutetaan siis koulussa käyntiin ja oppimistuloksiin.

Olemme seuranneet ohjelmakaudella lasten kou-lutukseen liittyvän työn tulostrendejä käyttämällä kahta indikaattoria, jotka on valittu kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvointia koskevasta indi-kaattorikokoelmasta the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes 2011:

• Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus• Peruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden 12 - 18-vuotiaiden lasten osuus

Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus

N:17 N:15 N:14 N:5

48.

11-vuotiaiden lasten funktionaalista lukutaitoa on seurattu lähes kaikissa ohjelmissa vuosina 2015–2017. Funktionaalisen lukutaidon trendi on kasvava, vaikka yleisesti funktionaalisen lukutaidon taso on vielä suhteellisen matala (2017:61 %). Koulutuksen tukeminen on painopisteenä vain muutamassa alue-kehitysohjelmassa.

Peruskoulun suorittaneiden 12-18–vuotiaiden osuu-dessa on ollut vaihtelua vuosien 2014–2016 välillä. Vuosien 2015–2016 tuloksiin sisältyvät vielä Latina-laisen Amerikan ohjelmat, joissa kouluakäyvien lasten osuus on 90 prosentin tienoilla ja ylikin. Vuoden 2017 tuloksiin nämä ohjelmat eivät enää sisälly, koska ne siirtyivät julkisesta tuesta yksityisen tuen piiriin. Vuoden 2017 tuloksista voi myös huomata, että las-ten koulussakäyntiin ja peruskoulun suorittamiseen vaikuttaa perheiden taloudellinen tilanne, sillä perus-koulun suorittaneiden osuus laski kaikissa Ugandan ohjelmissa vuosien 2015, 2016 ja 2017 välillä merkit-tävästi. Uganda kärsi vuonna 2017 kuivuudesta, mikä on vaikuttanut perheiden toimeentuloon ja kykyyn kouluttaa lapset. Yleisesti ottaen muissa ohjelmissa peruskoulusta valmistuneiden lasten osuus on ollut kasvava.

Intian ohjelmissamme on panostettu erityisesti var-

haiskasvatukseen ja tukiopetukseen. Varhaiskasvatuk-seen osallistuneiden lasten määrä on kasvanut pal-jon. Esimerkiksi Sagarin ohjelman evaluaation (2016) mukaan päiväkodissa kirjoilla olevien 2–6-vuotiaiden lasten määrä oli kasvanut 26 prosentista (2010) 89 prosenttiin (2016). Asukkaat peräänkuuluttavat nykyään myös itse varhaislapsuuteen kuuluvia palve-luita lapsilleen. Myös Sri Lankassa ja Keniassa esikou-luopetukseen on panostettu ohjelmakaudella ja siten kohennettu lasten oppimisen valmiuden perusteita.

Latinalaisen Amerikan ohjelmamaissamme lasten ja nuorten oppimisedellytysten vahvistaminen on ollut erittäin keskeisellä sijalla. Perussa World Vision on järjestänyt opettajille lisäkoulutusta uusista ope-tusmenetelmistä ja lasten vanhempia on valistettu koulutuksen tärkeydestä lasten elämän kannalta. Kouluihin on järjestetty innovatiivisia oppimistiloja ja kirjastoja, joissa lasten ja opettajien käytössä on kir-joja, pelejä ja soittimia. Yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria on koulutettu elämäntaitoihin liittyvistä asioista sekä elämänsuunnitelmien tekemisessä. Vuoden 2016 evaluaation mukaan 83 prosentilla El Salvadorin ohjelma-alueen kouluista oli käytössä innovatiivisia opetusmenetelmiä, kun vielä vuonna 2013 osuus oli vain 25 prosenttia. Mosoq Ayllussa lasten funktio-naalinen lukutaito on noussut 21 prosentista (vuosi

Peruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden 12 - 18-vuotiaiden lasten osuus

N:16 N:9 N:11 N:5

49.

2013) 68 prosenttiin (vuosi 2016).

Intiassa alakouluikäisiä on tuettu tukiopetuksella. Vuosien 2015–2017 aikana noin 12 000 lähtöta-somittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen hindin ja englan-nin kielissä sekä matematiikassa. Tukiopetusta saa-neet koululaiset ovat menestyneet kokeissa selvästi paremmin kuin ennen. Funktionaalisesti lukutaitois-ten lasten määrä on kasvanut Intian ohjelmissamme yhteensä vuoden 2014 noin 35 prosentista noin 45 prosenttiin.

Koulupudokkuus on Intiassa vähentynyt, mutta on silti edelleen haaste. Tyttöjen kohdalla yleisin syy koulun kesken jättämiseen on pitkä koulumatka ja heidän kokemansa häirintä, poikien kohdalla töihin meneminen. Olemme hankkineet tytöille polkupyö-riä koulumatkoja varten, kouluttaneet lapsia ja van-hempia koulunkäynnin tärkeydestä ja vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja.

Sri Lankassa Kalpitiyan ohjelmissamme peruskou-lun käynti on noussut 14 prosenttia. Kun toiminta aloitettiin kouluun osallistui 81 prosenttia peruskou-luikäisistä ja nyt ohjelman loppuessa 95 prosenttia. Kambodzan Santukin aluekehitysohjelma käynnis-tettiin vuonna 2017. Sen osalta ei voida vielä esittää koulutussektoriin liittyviä tuloksia.

Koulutussektori ei ole ollut ohjelmakaudella erityi-sessä keskiössä Kenian ja Ugandan ohjelmissamme. Lisäksi molemmissa Afrikan maissa koulutulosten etenemisessä on haasteita etenkin kuivuuden takia. Ugandan ohjelmissa aiemmin tukiopetusta saaneiden yläkouluikäisten oppimistulokset ovat kohentuneet, mutta alakoulua käyvien lasten oppimistulokset ovat laskeneet ohjelmakauden loppua kohti. Iso syy tähän on ollut kuivuus. Lapsia on tarvittu avuksi vedenha-kuun ja kotitöihin. Vanhemmat eivät ole pystyneet järjestämään lapsille ruokaa kouluun, mikä on myös ollut osasyynä koulunkäynnin vähentymiseen. Lap-siavioliitot ovat lisääntyneet tyttöjen kohdalla. Kou-luvaatteiden ja muiden kouluvarusteiden puute on estänyt köyhimpien lasten koulunkäyntiä. Afrikan ohjelmissamme ympäristön vaikutus kou-lunkäyntiin on näkynyt erityisen selvästi. Metsitys-työ vapauttaa lapsille aikaa koulunkäyntiin, mutta

kuivuuskausi on vähentänyt sitä. Myös Keniassa lasten oppimistulosten koheneminen on jumiutunut. Toisaalta Nairobin Kariobangin slummin nuorisotyöl-lisyysprojektin tuloksena vanhempien tulotason ko-heneminen on lisännyt lasten koulunkäyntiä. Jotkut projektin yhteydessä perustetuista yrityksistä ovat myös keskittyneet toiminnassaan lasten hyvinvoinnin ja koulutuksen edistämiseen, kuten Digitoto, joka on myynyt kouluille tietokoneopetusta.

Keniassa, Ugandassa, Intiassa, Kambodzassa ja Perus-sa yhteisöjen asukkaat ovat tukeneet lasten kou-lunkäyntiä myös paikallisvaikuttamisen työkaluilla ja yhteistoiminnalla (Citizen Voice and Action, CVA). Esimerkiksi Kenian Mogotion CVA-työryhmä on kartoittanut alueen huonoimmat koulut ja hankkinut julkista rahoitusta kouluinfrastruktuurin ja opetus-materiaalien parantamiseksi. Keniassa ja Ugandassa on CVA-työllä saatu esikoulutiloja kunnostetuksi ja esikouluopettajia koulutetuksi. Intian ohjelmissa on käyty läpi varhaiskasvatuskeskusten toimintaa ja saatu vaikutettua alakoulujen opettajiin, jotta nämä tekevät työpäivänsä täysimääräisenä. Kun vanhem-mat vahtivat viranhaltijoiden toimintaa, oppilaat saavat siis päivässä useamman tunnin opetusta kuin ennen. CVA-ryhmät auttavat myös säännöllisesti koulupudokkaita takaisin kouluun.

50.

Minua kiinnostivat aikaisemmin vain kirjojen kuvat. Mutta nyt, kun saan koulusta mukaani reissurepun kirjoineen, istumme kotona aina ennen päivällistä yhdessä vanhempieni ja sisareni kanssa lukemassa kertomuksia ja tarinoita. Isä ja äiti neuvovat minua vaikeiden kohtien luke-misessa. Kun tarina on luettu, kirjoitamme siitä vielä vihkoon pienen yhteenvedon. Olen iloinen reissurepusta ja siitä, että perheeni ja sukulaiseni auttavat minua nyt enemmän oppimisessa ja

kotitehtävissäni, kertoo kahdeksanvuotias peru-lainen Yenifer-tyttö.

Reissureput on WV:n kehittämä konsepti, jonka Perun valtio on adoptoinut. Ne on otettu käyt-töön Acocron ja Tambillon piirikuntien kouluis-sa innostamaan lapsia lukemaan ja oppimaan yhdessä vanhempiensa ja muiden perheenjä-sentensä kanssa. Reissureppuja käytetään myös Kolumbiassa.

Kuvista sanoihin

51.

4.3. LAPSEN OIKEUS KOKEA RAKKAUTTA, OSALLISUUTTA JA TURVALLISUUTTA

Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit koh-dennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisöjen kehittämistä lähestytään lasten tarpeista ja oikeuksis-ta. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Kansainvälinen World Vision on asettanut yhdeksi tärkeimmäksi globaaliksi tavoitteeksi tyttöjen ja poi-kien mahdollisuuden osallistua, kokea huolenpitoa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmassa 2015–2017 päätimme, että keskitymme työssämme toimintoi-hin, jotka varmistavat, että yhteiskuntien resursseista suunnataan lasten aseman turvaamiseen ja paranta-miseen riittävä osa. Lapsia on suojeltava, ja heille on annettava mahdollisuus osallistua ja ilmaista mieli-piteensä. Lasten kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on puututtava rohkeasti.

Olemme toimineet ohjelmakaudella pitkäjänteisesti muuttaaksemme sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lakeja, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja estävät heidän oikeuksiensa toteutumista. Erityistä huomiota vaatii kaikkein haavoittuvimmassa ase-massa olevien, kuten vammaisten lasten oikeuksien turvaaminen.

Toiminta

Lastensuojelurikkomusten ehkäisemiseksi ja lasten oikeuksien edistämiseksi on lisätty paikallishallinto-jen ja yhteisöissä toimivien organisaatioiden kykyä toimia ongelmien ennaltaehkäisyssä, lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten oikeuksien monitoroinnissa ja mahdollisten väkivaltatapausten löytämisessä ja ra-portoimisessa. Yhteisön jäseniä, johtajia, vapaaehtoi-sia ja kirkkojen jäseniä on koulutettu lastensuojelusta.

Kestävyyden takaamiseksi olemme aktivoineet kan-salaisyhteiskuntaa myös lastensuojelun saralla Citizen Voice and Action -toimintamallin avulla. Paikallisvai-kuttamista tekevät CVA-ryhmät ovat puuttuneet lastensuojelukysymyksiin ja pyrkineet vahvistamaan paikallisia rakenteita. Samalla on edistetty myös ohjelma-alueilla toimivien lasten oikeuksien puolus-

tajien työtä. Heidän tehtävänä on toimia väkivalta-tapausten paljastamiseksi ja lasten oikeuksien edis-tämiseksi. Vaikuttamistyötä on tehty joka vuosi mm. lasten parlamenttien ja paikallishallinnon dialogien kautta.

Yksi suurimmista haasteista on aikuisten ja lasten rajallinen tietämys oman maan laeista ja omista oikeuksista. Osittain tästä johtuen lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Lakien yksityiskohdat ovat tunte-mattomia sekä vastuunkantajille että oikeushaltijoille. Valitettavasti vastuunkantajat saattavat hyödyntää tätä tilannetta. Jatkamme kaikissa ohjelmissa CVA:n ja lastensuojeluohjelman toteuttamista, jotta kansalaiset oppisivat tuntemaan omat oikeutensa paremmin ja sitä kautta tarvittaessa puolustautumaan. Esimerkiksi Ugandan Busiassa CVA-ryhmä järjesti neljä keskuste-lutilaisuutta 210 esimerkiksi seurakunnista ja kuntae-limistä tulleiden alueellisten vastuunkantajien kanssa.

TuloksetLasten hyvinvointiin liittyvän työn tulostrendejä olemme seuranneet käyttämällä lastensuojeluun linkittyvää indikaattoria, joka on valittu kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvointia koskevasta indi-kaattorikokoelmasta the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes 2011:

• Osuus nuorista, jotka tietävät mihin raportoida lastensuojelurikkomus

52.

Asianmukaisista lastensuojelun raportointimenetelmistä tietävien nuorten osuus

N:8 N:9 N:15 N:8

Suurin syy lastensuojeluun liittyvän indikaattorin heikentymiseen löytyy Ugandasta, jossa ohjelman ensimmäisten vuosien aikana oli käynnissä lasten-suojeluun liittyvä erilliskampanja. Kampanjan tulok-sena tietoisuus lisääntyi merkittävästi. Tiedotuksen onkin oltava jatkuvaa, jotta tietoisuuden taso lasten ja nuorten keskuudessa säilyy korkeana. Tulevaisuu-dessa tähän on panostettava ja pyrittävä vaikutta-maan viranomaisiin, jotta he ottavat oman vastuunsa tiedotukseen liittyen kestävyyden takaamiseksi. Laajemmin voidaan todeta, että lastensuojelussa mittauskäytäntöjen parantaminen ja tabujen kohtaa-minen näkyy datassa heikentyneinä tuloksina. Ai-empien vuosien mittaustavat ovat siis antaneet liian optimistisen kuvan tilanteesta ja vasta viime vuosina on päästy lähemmäs todellisuutta siitä, kuinka moni lapsi ja nuori todella osaa raportoida näkemänsä lastensuojelurikkeet.

Haasteena ja riskinä on yhä monessa paikassa lastensuojelurikkomusten jääminen raportoimatta, väärinkäytösten sopiminen vanhojen käytäntöjen mukaan esimerkiksi perheiden kesken sekä lainvalvo-jien lahjonta. Nämä haasteet nousivat esille esimer-kiksi Kenian Meibekin loppuevaluaatiossa. Ugandan

Busiassa myös lastensuojelurikkomusten pitkä prosessointiaika on vaikuttanut siihen, että niiden raportointi on edellisen vuoden aikana laskenut. Ugandan Kirewa-Nabuyoga ohjelma-alueella pit-kään jatkunut kuivuus on lisännyt erityisesti miesten alkoholinkäyttöä, joka on vuorostaan lisännyt lapsiin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Evaluaatioraportissa todetaankin, että lasten kuritusväkivalta on nous-sut alkukartoituksen 62 prosentista 72 prosenttiin. Haasteeseen on vastattu ottamalla käyttöön postiti-ve parenting- ja Channels of Hope for Child Prote-ction -koulutusmallit, joita käytetään myös monessa muussa kohdemaassamme.

Työmme ansiosta esimerkiksi Perun Renacerin ohjel-massa niiden miesten ja naisten osuus, jotka tuntevat lasten oikeudet ja suojelun, on noussut 41,3 pro-sentista (vuosi 2014) 90,6 prosenttiin (vuosi 2016). El Salvadorin ohjelma-alueella 69 vapaaehtoista tarkkailee haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta ja vie eteenpäin tapauksia, joissa havaitaan lastensuojelurikkomuksia. Vuonna 2016 yhteistyössä toisen alueella toimivan paikallisjärjestön kanssa saatiin raportoitua 184 tapausta ja koulutet-tua 1192 perhettä lastensuojelusta. Ugandan Busias-

53.

sa World Vision tuki paikallishallintoa laatimaan ja hyväksymään lastensuojeluasetuksen. Tämä parantaa vastuukantajien kykyä käsitellä lasten hyväksikäyttö-tapauksia.

Pitkäkestoisen gendertyömme vaikutus näkyy Kenian Sookissa, jossa tyttöjen oikeus omaan kehoon toteu-tuu nyt selkeämmin, kun sukupuolielinten silpominen on vähentynyt viidenneksellä alueella, jossa lähes kaikki silvottiin ennen.

4.4. LAPSEN OIKEUS HUOLENPITOON (PERHEIDEN TOIMEENTULO)

Perheiden ja yhteisöjen toimeentulomahdollisuuk-sien parantaminen on yksi Suomen World Visionin työn keskeisimmistä tavoitteista. World Visionin ke-hitystavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen. Perheiden toimeentulon kohentumisen ansiosta van-hempien on mahdollista huolehtia entistä paremmin esimerkiksi lastensa koulunkäynnistä ja terveydestä.

Perheiden ja yhteisöjen toimeentulojen parantami-seksi tehdään työtä lähes kaikissa Suomen World Visionin tukemissa ohjelmissa. Suurin osa työstämme sijoittuu maaseudulle, jossa tuemme maanviljeli-jöiden tulonsaantia. Kaupunkiohjelmissa ja pienissä määrin myös maaseutuohjelmissa olemme tukeneet perheiden toimeentuloa ammattikoulutuksilla ja yrit-täjyyskoulutuksilla. Elinkeinojen monipuolistaminen on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla olemme pyrki-neet parantamaan perheiden tulotasoa. Maanvilje-lijäperheiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi naisten työllistymisen tukemista, jotta perheessä olisi useampi tienaaja. Naisten työllisyyttä tuetaan eritys-esti oma-apuryhmien kautta, joissa osallistujille anne-

taan yrittäjyyskoulutusta ja tuetaan aloittamaan omia lisätienestiä tuovia sivuyrityksiä, esimerkiksi kanojen kasvatusta ja juhlatelttojen vuokrausta. Maatalouteen työllistymisen lisäksi olemme tukeneet yrittäjyyttä ja yksityiselle sektorille työllistymistä etenkin urbaaneis-sa ohjelmissamme, mutta myös maaseudulla.

Tulokset Suomen World Visionin perheiden toimeentuloa voimistavan työn keskeisimpänä tavoitteena on perheiden ja yhteisöjen tulotason nousu. Ohjel-makauden 2015–2017 aikana olemme seuranneet perheiden toimeentulon tulostrendiä käyttämällä kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvoinnin indikaattorikokoelmasta (the Compendium of Indi-cators for Measuring Child Well-being Outcomes) valittua indikaattoria:

• Omavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotita- louksien osuus

54.

Omavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotitalouksien osuus

N:10 N:13 N:8

Perheiden omavaraisuuden trendiä alettiin seurata ohjelmakauden alussa, vuonna 2015. Vuonna 2016 indikaattori näytti kasvua lähes kaikissa ohjelmissa, mutta vuoden 2017 tulokset olivat lähes kaikissa indikaattorin raportoineissa hankkeissa laskusuun-taiset. Kenian ja Ugandan ohjelmissa vuonna 2017 perheiden toimeentuloa heikensivät Kenian presi-dentinvaalien levottomuuksista ja Itä-Afrikan kuivuu-desta seurannut yleinen hintatason nousu. Lisäksi myös toimeentulo-indikaattorissa näkyy Latinalaisen Amerikan ohjelmien poistuminen julkisen tuen piiris-tä yhteistulosten laskuna vuoden 2016 keskiarvossa. Vuonna 2017 Afrikan ohjelmien lisäksi indikaattori raportoitiin Sri Lankan Kalpitiyan ohjelmasta, jossa perheiden toimeentulo oli parantunut lähes 30 pro-senttiyksikköä, sekä ensimmäistä kertaa Kambodzan Santukin ohjelmasta.

Vuonna 2016 tehty SWV:n ohjelman evaluaatio osoittaa (Mikkola, 2016), että toimeentuloa paranta-vat toimintomme ovat olleet tehokkaita. Esimerkiksi Intian Indoren aluekehitysohjelman evaluaatiossa vuonna 2016 todettiin, että 98 prosentilla hankkeen hyödynsaajaperheistä vuotuinen toimeentulo oli parantunut.

Maaseudulla toimeentulojen kasvuun vaikuttaa tuottavuuden lisääntyminen. Eri aluekehitysohjelmis-samme Keniassa, Ugandassa, Intiassa ja Sri Lankassa on keskitytty viljelymenetelmien opettamiseen, sekä esimerkiksi kastelu-ja vedentalteenottomenetelmien opettamiseen. Keskeisessä roolissa on myös ollut luomuviljelymenetelmien opettaminen viljelijöille. Ugandan Nabuyogan ohjelman vuoden 2016 eva-luaation mukaan maataloudesta saadut tulot olivat kasvaneet alueella. Maataloudesta elantonsa saanei-den tyypillisin tuloluokka oli noussut alkumittauksen 10 000–50 000 Ugandan shillingistä 101 000–200 000 Ugandan shillinkiin.

Perheiden tulotason kasvattamisen lisäksi tärkeä osa työtämme on tulojen vakiinnuttaminen. Olemme tu-keneet maanviljelijöitä muodostamaan viljelijäryhmiä, joiden kautta viljelijät saavat tukea markkinointiin ja ostajien kartoittamiseen. Ugandan Kirewan ohjel-massa viljelijäyhdistys on hankkinut oman riisimyllyn sekä viljavaraston. Kenian Meibekin loppuevaluaa-tiossa (2017) todettiin, että 95 prosentissa alueen kotitalouksista vähintään yhdellä aikuisella on sään-nölliset tulot.

Ohjelmien oma-apuryhmissä on usein säästötoi-

55.

mintaa, joka lisää perheiden resilienssiä. Pääosa oma-apu- ja säästöryhmien jäsenistä on naisia. Tämä on tärkeää, sillä naisten ansaitsemat tulot koituvat usein suoremmin lasten hyödyksi. Yhteisestä kassas-ta lainataan tarvittavia alkupääomia mikroyritysten perustamiseen tai lainalla hankitaan karjaa, maata, kulkuvälineitä tai asuntoja. Kambodzan Santukin sääs-töryhmät säästivät puolessa vuodessa vuonna 2017 n. 12 000 dollaria ja kokonaispääoma 342 jäsenellä on nyt hienot 17 000 dollaria.

Useissa ohjelmissa kotipuutarhoissa kasvatettavat vihannekset tuovat lisätuloja naisille. Sri Lankan Kalpitiyassa naisten ryhmä aloitti orkideoiden viljelyn. Pienyrittäjyys mahdollistaa perheille maataloudelle vaihtoehtoisten tulonlähteiden saamisen. Ugandan Nabuyogassa yritystoiminnasta saatavista tuloista hyötyi vuonna 2016 jo 62 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2012 luku oli vain 22 prosenttia.

Elinkeinojen tukemisen kautta Intian Sagarin ohjel-massa tukemiemme tulot nousivat vuosien 2010 ja 2016 välillä. Vuonna 2010 vain kahdeksan prosent-tia tienasi vähintään 100 rupiaa kuukaudessa, kuusi kuukautta vuodesta, kun 2016 vähintään 100 rupiaa tienaavien osuus oli kasvanut 65 prosenttiin. Perun ja Kolumbian ohjelmissa on keskitytty nuorten ja aikuisten yrittäjyyden tukemiseen. Esimerkiksi Ko-lumbian Nace la Esperanzan -ohjelmassa 54 henki-löä sai 2016 World Visionin ja kunnan yhteistyössä järjestämää koulutusta yrittäjyydestä ja työllisty-misestä. Koulutukseen osallistuneet henkilöt ovat olleet myöhemmin oikeutettuja saamaan Kolumbian valtion taholta pienyrittäjyyteen liittyvää lisäkoulutus-ta sekä konkreettista apua yrityksen perustamisessa tarvittaviin materiaalihankintoihin.

Olemme tukeneet tietoisesti myös vammaisten nuorten ja aikuisten työllistymistä ammatti-ja yrit-täjyyskoulutuksilla, sekä tukemalla eri tavoin vam-maisten nuorten ja aikuisten osallistumista säästö-ja

tuottajaryhmiin. Esimerkiksi Bulizan nuorisotytöl-lisyysprojektissa Ruandassa 18 vammaista nuorta kouluttautui saippuan, mehun ja kynttilöiden valmis-tukseen. He aikovat käyttää saamaansa koulutusta elinkeinojen hankkimiseen. Nuoret raportoivat, että koulutus on lisännyt heidän itseluottamustaan ja us-koa siihen, että he voivat olla hyödyksi yhteisöilleen. Vammaisten mahdollisuudet ansaita elantoa muiden tavoin tukevat myös kaikkia niitä lapsia, jotka elävät heidän perheissään.

Ohjelmakaudella 2015–2017 tavoitteena oli kehit-tää uusia ja innovatiivisia keinoja elinkeinomahdolli-suuksien vahvistamiseksi osana ohjelmatyötämme. Suomen World Visionin Weconomy-ohjelma mah-dollistaa suomalaisen yksityisen sektorin osaamisen valjastamisen kehittyvien maiden elinolosuhteiden parantamiseen. Vuosina 2015–2017 yritysyhteistyö tuotiin aiempaa tiiviimmäksi osaksi ohjelmatyötäm-me. Esimerkiksi vuonna 2017 aloitettu yhteistyö suomalaisen Shadeshares yrityksen kanssa mahdol-listaa Kenian Nairobin slummiohjelman nuorten työllistymisen aurinkolasikehysten tuotantoon ja uu-sien taitojen oppimisen. Weconomy-työ rahoitetaan ulkoministeriön rahoituksen ulkopuolelta.

Toimeentulojen parantamisen suurimpia haasteita ovat olleet eri maissa hintojen nousu, esimerkiksi kuivuudestataiinflaatiostajohtuen.Toisinaanmark-kinoiden tuntemus on ohjelmissa puutteellista ja ammattiin kouluttautuminen ei tuokaan tuloja, kun kysyntä ei ole kohdallaan. Mikroyritysten markkinoin-nin taidoissa ja linkkien luomisessa on vielä monin paikoin tekemistä. Vuonna 2016 haasteita toi World Visionin kansallisten toimistojen siirtyminen uuteen toimintamalliin, jossa jokainen aluekehitysohjelma toteuttaa vain yhtä tai kahta teknistä ohjelmaa, kuten esimerkiksi terveyttä, koulutusta tai toimeentuloa. Tämä kavensi osaltaan joidenkin ohjelmien tekemää elinkeinoja tukevaa työtä.

56.

Maanviljelys on merkittävä tulonlähde mil-joonille ugandalaisperheille, mutta suurin osa viljelystä tapahtuu pientiloilla, ja esimerkiksi viljelytekniikat ovat kehittymättömiä ja toiminta ei ole useinkaan suunnitelmallista. SWV:n oh-jelma-alueella Kirewassa tuhannet pienviljelijät ovat järjestäytyneet ja liittyneet osuuskuntaan. Vertaistuki on korvaamatonta sekä elinkeinon ammattimaistamisessa että ilmastonmuutok-seen varautumisessa.

Osuuskuntamaksuilla on palkattu teknikko, joka opastaa jäseniä muun muassa viljelymenetelmi-en kehittämisessä sekä kotieläinten hoidossa ja lääkitsemisessä. Lajikkeita on monipuolistettu ja joitakin lajikkeita, kuten valkosipulia ja riisiä, kasvatetaan myyntiin lisätulojen saamiseksi. Kastelujärjestelmiä on kehitetty ja vesametsäta-loudella (Farmer Managed Natural Regenera-tion) puustoa on lisätty. Se parantaa maaperän ravinteikkuutta ja vedensitomiskykyä.

Osuuskunta on ottanut käyttöön arvoketju-mallin, jossa pureudutaan viljelystoiminnan kan-nattavuuteen kokonaisvaltaisesti (Local Value Chain Development). Aiemmin viljelijäperheet saattoivat rahapulassaan myydä koko sadon sisäänostajille huonoon hintaan, eikä ruokaa ol-lut perheelle riittävästi ennen seuraavan sadon kypsymistä. Viljelijöiden kansalaisvaikuttamis-toiminnan ansiosta alueella on tullut voimaan säännös, joka pakottaa jokaisen perheen jättä-mään tietty määrä sadosta omaksi ruuakseen. Osuuskunta on rakentanut varastotiloja sadon säilytystä varten, joten he voivat myydä sadon juuri silloin, kun siitä saa parhaan mahdollisen hinnan. Viljelijät ovat tutkineet markkinoita

ja asiakkaiden tarpeita ja tietävät, mistä lajik-keista he saavat parhaan mahdollisen tuoton. Osuuskunta on lisäksi hakemassa viranomaisilta laatusertifikaattia,jonkasaaminenmahdollistaisisadon myymisen esimerkiksi suurille elintarvi-ketehtaille. Yksi osuuskunnan jäsenryhmistä on myös perustanut yritystoiminnan paikallisen siemenviljan myynnin ympärille.

Osuuskunnan yhteyteen on perustettu myös kyläpankki, joka tarjoaa pienlainoja viljelijöille. Pankki tukee myös naisten ja nuorten säästö-ryhmiä, joita Kirewan ja Nabuyogan alueelle on perustettu jo 331. Säästötoiminnan kautta erityisesti naiset ovat voineet aloittaa yritys-toiminnan, kuten vaatteiden tai vihannesten myynnin tai käsitöiden valmistuksen, joilla he hankkivat itselleen lisätuloja. Säästötoiminta myös tukee yhteisöjä silloin, kun kuivuuden tai muiden haasteiden takia sadot jäävät alhaiseksi, kuten kävi vuonna 2017. Lisäksi naisten asema alueella on parantunut, kun he ovat osoitta-neet olevansa omavaraisia ja arvokkaita yhtei-sön jäseniä.

Vuonna 2017 osuuskunta aloitti myös Suomen tukemalla Nabuyogan ohjelma-alueella sekä viereisellä Payan alueella. Maanviljelystä on vihdoin tulossa perheille kannattavaa liiketoi-mintaa, josta myös nuoret ovat kiinnostuneita. Osa nuorista on palannut kaupungissa vietet-tyjen vuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen harjoittamaan arvostettua ammattia. Lasten ravitsemus on parantunut, ja jo 91 prosenttia lapsista nauttii monipuolista ravintoa (Ugandan kansallinen keskiarvo 73 %).

Maanviljelystä liiketoimintaa Ugandassa

57.

5. TUKITOIMINNOT

Viestintä ja vaikuttaminenOhjelmakaudella 2015–2017 ohjelma- ja kehitys-viestinnän sekä vaikuttamistoiminnan tavoitteena on ollut strategian mukaisesti vahvistaa suomalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kehityspoliittisista kysy-myksistä, erityisesti lapsen oikeuksista, sekä vahvistaa suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyh-teistyöhön.

Viestinnällisesti erityistä huomiota kiinnitettiin kehi-tysyhteistyön tuloksellisuuden viestimiseen. Keskeisiä teemoja niin ohjelma- kuin kehitysviestinnässä olivat lapsikuolleisuus sekä lastensuojelu. Tärkeitä aiheita olivat myös pakolaiskriisit, vammaisten oikeudet, las-ten oikeuksien edistäminen hauraissa konteksteissa, kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset sekä kehitys-yhteistyön tulevaisuus. Uusien teemakampanjoiden, yhteistyökumppaneiden ja puolestapuhujien avulla tavoitettiin ryhmiä, joita perinteisempi kehitysviestin-tä ei ole tehokkaasti tavoittanut. Kaikessa viestinnässä tuotiin entistä selkeämmin esiin lapsen ääni.

OhjelmaviestintäOhjelmakaudella panostettiin kehitysyhteistyön tu-losten viestimiseen. Kauden ensimmäisellä puoliskolla teemallisesti korostui lapsikuolleisuuden vähentämi-nen ja lapsen oikeus terveyteen. Teema näkyi läpi-leikkaavana kaikessa viestinnässämme. Muita kau-den erityisteemoja olivat lastensuojelu, yrittäjyys ja toimeentulo, tasa-arvo sekä kansalaisvaikuttaminen. Toimintavuosia rytmittivät monikanavaiset teema-kampanjat kuten silpomisen vastainen Pelasta pimppi sekä yrittäjyyttä ja toimeentuloa käsittelevä Investoi ihmeeseen.

Tärkeimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat aktiivi-nen toimittajapalvelu, yhteistyö kummien, lähettiläi-den ja muiden puolestapuhujien kanssa, mediamat-kat, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin sekä verkkopalveluun, uutiskirjeet (7 / vuo-si), vuosikirjeet kummeille sekä World Vision-lehti. Ohjelmakaudella tehtiin aktiivista ja hedelmällistä yhteistyötä suomalaisten mediatalojen sekä freelan-ce-toimittajien ja -kuvaajien kanssa. Yhteistyö tuotti paljon näkyvyyttä työn teemoille sekä tuloksille. Esimerkiksi 2016 ja 2017 silpomisen vastaiset vaikut-

tamiskampanjat tavoittivat molempina vuosina noin miljoona suomalaista. Keväällä 2017 julkistettu äitiys-pakkausprojekti tuotti puolestaan kymmeniä juttuja mediaan ja nosti esiin äitiysterveys- ja yritysyhteis-työn teemat. Aiheesta kirjoittivat mm. HS ja STT.Kaikkina toimintavuosina järjestettiin mediamatkoja, joille osallistui laaja-alaisesti eri medioiden edustajia. Niiltä tuotettiin ajankohtaista sisältöä sekä printti- että sähköisiin medioihin. Esimerkiksi vuonna 2017 järjestettiin yhteensä viisi matkaa, joista yksinomaan yhdeltä syntyi 28 juttua, jotka tavoittivat noin kaksi miljoonaa suomalaista. Viestintätiimi tuki toimittajien vierailuja avustamalla juttuideoiden työstämisessä sekä järjestämällä haastatteluja ohjelmamaista. Mat-kat räätälöitiin sekä ajankohtaisten kehityspoliittisten teemojen että ohjelmatyömme ympärille.

Ohjelmakaudella käynnistyi myös uudenlainen sisäl-löllinen yhteistyö tv-kanavan kanssa. Kauden aikana toteutettiin kolme stand up- ja/tai musiikkiohjelmaa Nelosen kanssa. Viestintä toteutti ohjelmiin useita videoinserttejä, joissa nostettiin esiin mm. pakolais-kriisi- ja lastensuojeluteemat. Yksi lähetys uusintoi-neen keräsi parhaimmillaan yhteensä noin 500 000 katsojaa.

Ohjelmakauden aikana nimitettiin myös kuusi uutta World Vision -lähettilästä, joista jokaiselle muotoutui oma temaattinen viestintätehtävä. Uusiin lähettiläisiin kuuluvat mm. psykoterapeutti Maaret Kallio (lasten-suojelu) sekä fysioterapeutti Piritta Hagman (lapsi- ja äitiysterveys).

Ohjelmakaudella panostettiin digitaalisen viestintään; isoin ponnistus oli uuden verkkopalvelun toteut-taminen sekä sosiaalisten mediakanavien, ja niiden sisällöntuotannon kehittäminen. Esimerkiksi Face-book-seuraajiemme määrä kaksinkertaistui ohjelma-kauden aikana ja oli kauden päättyessä yli 16 000. Viestintä nähdään SWV:lla vahvasti koko järjestön tehtävänä, ja viestintä palvelee ja tukee koko henki-lökuntaa. Toimintakaudella järjestettiin viestintäkoulu-tuksia eri aiheista kuten asiantuntija- ja mielipidekir-joituksista sekä mediahaastatteluista.

Viestintä osallistui aktiivisesti myös kansainvälisen World Vision -verkoston viestinnän kehittämiseen ja

58.

hyödynsi verkoston tarjoamia sisältöjä ja viestintäpal-veluita.

Kehitysviestintä ja vaikuttamistyöToimintakauden aikana kehitysviestinnän ja vaikutta-mistyön pääteemoja olivat lapsen oikeudet (erityi-sesti lasten oikeus terveyteen sekä lastensuojeluun liittyvät teemat) sekä vammaisten oikeudet, yritys-vastuu, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla ja nuorisotyöllisyys.

Kehityspoliittisessa työssä painottui vahvasti kump-panuus muiden järjestöjen ja yritysten kanssa, vaikuttaminen käynnissä oleviin kehityspoliittisiin prosesseihin sekä omien asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluun.

Teemoista pyrittiin viestimään mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla innovatiivisesti eri kanavia käyttäen. Tukena myös tässä oli alati kasvava kump-paneiden ja puolestapuhujien verkosto.

SWV vaikutti suomalaisiin päättäjiin sekä osallistui julkiseen keskusteluun kehityspolitiikasta sosiaalises-sa ja perinteisessä mediassa. Järjestön asiantuntijat antoivat toimintakauden aikana useita kymmeniä haastatteluja sekä tuottivat kirjoituksia. Ulostulot käsittelivät esimerkiksi lapsityötä, tyttöjen silpomista sekälastenasemaakonfliktienkeskellä.

Myös humanitaariset kriisit näkyivät järjestön vies-tinnässä ja toimittajia palveltiin näissä aiheissa ak-tiivisesti. Toimintakauden aikana toimitukset tekivät asiantuntijoidemme avulla useita juttuja ja haastat-teluja kehitysyhteistyön ja -politiikan ajankohtaisista aiheista. Teemoja olivat mm. silpominen (Seura, Sunnuntaisuomalainen), Itä-Afrikan kuivuus (Yle) ja Irakin pakolaistilanne (Ilta-Sanomat, Yle).

Kehityspoliittisessa vaikuttamisessa keskityimme käynnissä oleviin prosesseihin kuten Post-2015, eduskuntavaalit sekä uusi kehityspoliittinen toimen-pideohjelma. Palvelimme kansanedustajia lapsen oikeuksiin liittyvissä kehityspoliittisissa kysymyksissä. Pidimme teemaa esillä myös ulko- ja muissa ministe-riöissä sekä yrityksissä.

Yhteistyökumppaneita vaikuttamistyössä olivat muun muassa kattojärjestöt Kepa ja Kehys. Muiden lapsijär-

jestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä mm. yritysvastuu-kysymyksissä sekä laajemmalla koalitiolla humanitaa-risen avun päivinä. SWV osallistui toimintakaudella myös Lapsen Oikeuksien viestinnän yhteistyöverkos-ton toimintaan Suomessa.

Järjestön asiantuntijat vierailivat useissa eri tilaisuuk-sissa puhumassa eri kohderyhmille kehitysyhteis-työstä ja kehityspolitiikan ajankohtaisista teemoista. Lisäksi SWV järjesti loppuvuodesta 2016 ja 2017 Impact-seminaarit, jotka kokosivat World Visionin kansainvälisiä asiantuntijoita Suomeen ja he antoivat useita radio- ja lehtihaastatteluja.

SWV jatkoi aktiivista vaikuttamista kehitysmaihin suuntautuvien innovaatioiden edistämisessä ja eri yritysyhteistyön muotojen kehittämisessä. SWV:n asiantuntijat toimivat aktiivisesti World Vision -ver-koston asiantuntijayhteisöissä erityisesti vammaisuu-den, tasa-arvon sekä lasten oikeuksien ja -suojelun parissa. Myös kaikissa SWV:n kumppanimaissa tehtiin jatkuvaa kansalaisvaikuttamista Citizen Voice and Action (CVA) -mallin mukaisesti.

EU:n kehityspolitiikkaan vaikutettiin Kehyksen ohella myös jäsenvaltioiden World Vision -toimistojen sekä World Vision EU Representationin kautta.

Hallinto ja talousWorld Vision -verkoston taloudenpito ja hallinto on tehokasta ja luotettavaa. Järjestön sisäistä joh-tamisjärjestelmää on kehitetty ohjelmakaudella vastaamaan paremmin muuttuvan toimintaympäris-tön tuomiin haasteisiin. Tavoitteena on taata sujuva päätöksenteko ja kyky mukautua ennakoimattomis-sakin muutoksissa. Järjestön toiminnan johtamista on tiivistetty ja yhteistyötä hallituksen ja sen komite-oiden kanssa on terävöitetty. Johtoryhmä kokoon-tuu kerran viikossa ja hallitus 4-5 kertaa vuodessa. Hallituksen komiteat, Fundraising & Marketing-, Governance- ja Audit & Risk Management –komi-teat, kokoontuvat aina ennen kutakin hallituksen kokousta, mikä on myös kansainvälisen World Vision verkoston ohjeistuksen mukaista. Hallintoa valvotaan ja tarkastetaan säännöllisesti vuosittain sekä sisäisesti (WV -kansainvälinen tarkastusryhmä) että ulkopuo-listen tilitarkastajien toimesta.

Luomme ja kehitämme prosesseja, jotka mahdollis-

59.

tavat säännöllisen raportoinnin yhteisesti sovituista mittareista sekä ulkoisen laskennan vaatimusten täyttymisen. Budjetoimme ja seuraamme talouden mittareita kassavirran näkökulmasta siten, että hank-keisiin lähetettävä raha voidaan maksimoida.

Koko kansainvälisen World Vision -verkoston käytös-sä on yhteisiä tietokantoja ja työkaluja, kuten hank-keiden budjetti- ja rahoitussitoumustietokanta sekä talousraporttitietokanta. Nämä yhtenäiset järjestel-mät helpottavat ja tehostavat talouden asianmu-kaista hallinnointia ja seurantaa sekä Suomessa että kohdemaissa.

Suomen hallituksen vuonna 2015 tekemän kehi-tysavun määrärahaleikkauksen johdosta Suomen World Visionin kehitysyhteistyöhön liittyvä valtiona-pu pieneni vuonna 2016 yhteensä 2,39 miljoonalla eurolla. Leikkaus oli 43 prosenttia siitä, mitä SWV:lle oli hallintopäätöksellä myönnetty vuodelle 2016 ja 38 prosenttia vuosien 2013–15 valtionavun kes-kiarvosta. Sopeuttamistoimet aloitettiin heti sekä kentän että Suomen päässä. Kenttään kohdistuneet leikkaukset olivat noin 25 prosenttia toimintavuoden

2016 budjetoidusta ohjelmarahoituksesta. Suomen World Visionin toimintakyvyn säilyttämiseksi orga-nisaation on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota uusien rahoituslähteiden löytämiseen sekä talouden ja tuottavuuden seurantaan.

Vuosina 2015-2017 ohjelmatyöhön käytettiin yh-teensä 17,4 miljoonaa euroa. Näistä 11,7 miljoonaa euroa oli ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea ja 5,7 miljoonaa euroa Suomen World Visionin oma-rahoitusosuutta. Hanketoimintaan käytettiin 13,6 miljoonaa euroa. Suurin osa kehitysyhteistyöhön menevistä varoista käytettiin terveyteen ja ravitse-mukseen, veteen ja sanitaatioon, elinkeinojen kehit-tämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutuksen edistämiseen (kaavio).

Ohjelmakaudella 19 prosenttia varoista kohdennet-tiin LDC-maihin. Seuraavalla ohjelmakaudella SWV siirtää toiminnan painopistettä vahvemmin hauraisiin ja vähemmän kehittyneisiin maihin. Jo vuonna 2017 on aloitettu yhteistyö Irakissa, Ruandassa ja Kambod-zassa.

Temaattinen varojen käyttö 2015–2017

60.

Henkilöstö

Ohjelmakaudella toiminnanjohtajaksi valittiin Tiina Antturi. Hän aloitti aloitti työssään 1.9.2015. Edellä mainittujen kehitysyhteistyöhön kohdistuvien määrä-rahaleikkausten seurauksena Suomen World Vision joutui vähentämään henkilöstöä noin puoleen edel-lisvuodesta. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena ja muilla toimilla henkilöstöä vähennettiin 40 henkilöstä 22 henkilöön. Organisaation vahvistukseksi palkattiin talous- ja hallintojohtaja Mirkka Vikström, joka aloitti tehtävässään 1.10.2016. Ohjelmajohtajana jatkoi Annette Gothóni ja varainhankinnasta vastaavana johtajana Sirpa Solehmainen.

Vuoden 2016 aikana toteutettiin organisaatiomuu-tos. Tähän liittyi muun muassa matriisimainen teke-minen ja vastuunotto, johtaminen selkeämmin yhtei-sistä tavoitteista käsin, kansainvälisen organisaation parempi hyödyntäminen, hierarkioiden purkaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen. Uusi organisaa-

tiorakenne mahdollistaa osaamisen hyödyntämistä koko organisaation laajuisesti, mikä lisää työn tuot-tavuutta. Tämä mahdollistaa paremman vaikuttavuu-den toteutumisen ohjelmissa pienemmillä resursseil-la. Henkilöstöä on valmennettu sekä sisäisesti että ulkoisten palveluntarjoajien toimesta kohtaamaan muutoksen mukanaan tuomat haasteet Henkilöstön keskuudessa tehtiin toimintakauden jokaisena vuon-na World Visionin kansainvälisen organisaatiomallin mukainen vuosittainen Our Voice -henkilöstökysely. Kyselyn tulokset ovat ilmentäneet, että tehdyt muu-tokset organisaatiossa ovat olleet oikeansuuntaisia ja että henkilöstön sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on edelleen korkealla tasolla.

Liitteet: - Evaluaatiot - Talous- SWV Indikaattorit 2015-2017

Meillä on visio maailmasta, jossa ei ole köyhyyttä ja jossa jokaisella lapsellaon mahdollisuus kasvaa terveenä, saada huolenpitoa ja käyttää lahjojaan.

Työmme tuloksia näemme joka päivä pienissä ja suurissa asioissa:Kulauksessa puhdasta vettä – siellä, missä vesi oli ennen likaista.

Terveessä lapsessa – perheessä, jossa taudit ja puute olivat arkipäivää. Eloisassa luokkahuoneessa – kylässä, jossa ei ollut kouluja.

Lapsen hymyssä – joka on toivoa täynnä.

Suomen World Vision on lastenelinoloja ja oikeuksia edistävä

kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö.

Suomen World VisionPuh. 096 818 300

asiakaspalvelu@worldvision.fiworldvision.fi